Tohtori kumosi väitteet ydinvoiman puhtaudesta
STT-Eeva Nikkilä-Kiipula / Helsinki

Ydinvoimateollisuus ei kanadalaissyntyisen ympäristötutkimuksen tohtorin Miles Goldstickin mielestä vieläkään ole kyennyt ratkaisemaan uraanin louhintaan liittyviä ympäristöongelmia.
- Uraanin louhinta-alueiden maaperä ja vesistöt eri puolilla maailmaa ovat niin pahoin radioaktiivisten aineiden saastuttamia, että ne pysyvät vaarallisina käytännössä ikuisesti, Upsalan yliopistossa vaikuttava Goldstick painotti ympäristöjärjestö Greenpeacen tilaisuudessa Helsingissä lauantaina.
Samassa tilaisuudessa julkistettiin Greenpeacen raportti uraanin louhinnan ympäristö- ja terveysvaikutuksista alueilla, joilta Suomen ydinvoimalat uraaninsa hankkivat, siis Australiassa, Kanadassa, Nigerissä, Uzbekistanissa ja Venäjällä.

Raskasmetalleja vapautuu luontoon

Radioaktiiviset aineet rikastuvat Goldstickin mukaan uraanin louhinta-alueiden vesikasveihin ja eläimiin pitoisuuksina, jotka ovat jopa tuhat kertaa vesistön radioaktiivisuutta korkeampia.
- Edes modernit padot ja hiukkasten sedimentaatio- eli kerrostumismenetelmät eivät rajoita riittävästi raskasmetallien kuten kuparin, lyijyn ja arsenikin vapautumista luontoon, Goldstick huomautti.
Greenpeacen raportissa puolestaan todetaan, että niillä louhinta-alueilla, joista uraani hankitaan Suomeen, tapahtuu jatkuvasti nestemäisen radioaktiivisen louhintajätteen vuotoja, keuhkosyöpää aiheuttavan radonkaasun päästöjä ja pohjaveden saastumista radioaktiivisilla aineilla ja raskasmetalleilla.
Ympäristö- ja terveysvaikutusten lisäksi Australiassa ja Nigerissä alueiden alkuperäisasukkaiden ja työläisten oikeuksia on Greenpeacen mukaan rikottu.
Katsauksessaan ympäristöjärjestö Greenpeace kertoo myös Venäjän tiedeakatemian raportista, jossa kerrotaan Krasnokamenskissa olevasta louhinta-alueesta. Se on tiedeakatemian mukaan niin vakavasti radioaktiivisuuden saastuttama, että sitä pitäisi kutsua ympäristökatastrofialueeksi. Esimerkiksi alueen syöpätapaukset ovat moninkertaistuneet, tiedeakatemian raportissa todetaan.

TVO kiistää

Teollisuuden Voima Oy (TVO) kiistää, että uraanin louhinnalla olisi ympäristövaikutuksia niissä maissa, joista yhtiö ostaa uraaninsa.
TVO hankkii yli puolet käyttämästään uraanista pitkäaikaissopimuksilla Australiasta ja Kanadasta. Nämä maat tuottavat yli puolet maailman uraanista, ja TVO:n mukaan niissä tehdään runsaasti riippumattomia tarkastuksia ja valvontamittauksia.
Australian ja Kanadan valvontaviranomaisten tekemissä selvityksissä ei ole todettu, että uraanituotanto aiheuttaisi ympäristöhaittoja tai lisäisi terveysriskiä.

Ranskalaisyhtiö tutkii uraanin etsintää Pohjois-Karjalassa Enossa ja Kontiolahdella
Kontiolahden kunnanjohtajallekin tieto oli täysi yllätys.

Joensuu
Heikki Kemppainen

Ranskalaisyhtiö tutkii uraanin etsintää kahdella alueella Suomessa. Ranskalainen Areva-konsernin tytäryhtiö Cogema aloittaa alustavat geologiset tutkimukset uraanin malminetsintään Etelä-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa.
Toinen, 772 neliökilometrin suuruinen alue sijaitsee Etelä-Suomessa Askolan, Myrskylän, Mäntsälän, Pernajan, Pornaisten, Porvoon ja Pukkilan kuntien alueella. Pienempi, 58 neliökilometrin suuruinen alue sijaitsee Enon ja Kontiolahden kunnissa.
- Puolet alueesta on Kontiolahden ja puolet Enon alueella. Pääalue on vanhat Paukkajavaaran esiintymät Enon alueella, toimitusjohtaja Pauli Saksa kallioperätutkimuksiin erikoistuneesta JP-Fintact Oy:stä toteaa.
Paukkajavaaran alueella oli pieni uraanikaivos 50-60-lukujen vaihteessa. Uraanikaivos oli Paukkajavaarassa Enossa vuosina 1958 - 1961. Rikaste sisälsi noin 30 tonnia uraania, joka vietiin Ruotsiin.

Varaus voimassa vuoden

Varaus Kontiolahden ja Enon alueesta on tehty ja se on voimassa vuoden. Valtaus voidaan tehdä myöhemmin ja valtaus on huomattavasti pienempi alue.
Uraania käytetään ydinpolttoaineen valmistukseen. Yhtiöiden kiinnostusta uraania kohtaan on lisännyt uraanin hinta, joka on ollut muutaman vuoden kasvussa.
- Vuoden sisällä selvitetään aluetta ja mahdollisuuksia. Hyvin harva johtaa kuitenkaan kaivostoimintaan. Jos päädyttäisiin kaivoksen avaamiseen, siihen voisi mennä 15-20 vuotta. Malminetsintäkohteita voi olla sata, joista yksi johtaa kaivostoimintaan, Saksa toteaa.
- Malminetsintä ei tarkoita samaa kuin kaivos, hän jatkaa.
Onko uraanin etsiminen vaarallista?
- Ei, se on ihan tavallista malminetsintätyötä, Saksa vastaa.
Kaivoksen työllistävää vaikutusta Saksa ei halunnut tässä vaiheessa arvioida, sillä kaikki riippuu hänen mukaansa esiintymän koosta.
Cogema-yhtiö arvelee, että alueilla on hyvät mahdollisuudet tehdä uusia uraanilöytöjä. Cogema selvittää tämän vuoden aikana malminetsinnän mahdollisuuksia. Jos edellytyksiä malmilöydöksiin tulee, yritys aikoo hakea valtauksia kaikkein lupaavimmille alueille. Ranskalainen energiayhtiö Areva on Olkiluodon uuden ydinvoimalan toimittavan Framatomen toinen omistaja saksalaisen Siemensin ohella.
Kontiolahden kunnanjohtajalle Kari Käyhkölle tietoa uraanin etsinnästä oli täysi yllätys.
- En ole kuullut mitään tällaisesta. Tämä oli täysi yllätys, hän sanoo.

Cogema etsii uraania Suomessa
Enon-Kontionlahden valtausalueella tutkimukset keskittyvät 16 neliökilometrin alueelle

Helsinki, Joensuu
STT, Heikki Kemppainen

Uraanin louhintaa Suomessa selvittänyt ranskalainen Cogema on hakenut kolmea valtausaluetta Askolasta sekä Enon-Kontionlahden alueelta. Askolan alueella sijaitsevien kahden valtausalueen pinta-ala on 157 neliökilometriä ja Enon-Kontionlahden valtausalueen 16 neliökilometriä, kerrottiin Arevasta maanantaina.
Enon ja Kontiolahden alueella tutkittiin alunperin 58 neliökilometrin aluetta. Valtaushakemus on kuitenkin jätetty 16 neliökilometristä, johon tutkimukset keskittyvät. Tällä alueella tarkemmat kartoitukset on tarkoitus aloittaa todennäköisesti keväällä ja kesällä.
Areva on varmentanut mahdollisuuksia uraanin esiintymiselle tänä vuonna tehdyissä tutkimuksissa. Cogema on Arevan tytäryhtiö.
- Uraanin etsintäalueiden tarkempi rajaaminen on päätavoite ensi vuonna tehtävässä etsintätyössä, johon osallistuvat sekä suomalaiset että ranskalaiset asiantuntijat. Areva investoi hankkeeseen noin 1,7 miljoonaa euroa, kerrottiin yhtiöstä maanantaina.
Cogema on rekisteröinyt myös uuden varausalueen noin 80 kilometriä Helsingistä luoteeseen. Varaus kattaa 162 neliökilometrin suuruisen alueen, jonka sisällä on Palmotun uraanimineralisaatio. Varausalue sijaitsee Someron, Nummi-Pusulan, Suomusjärven ja Kiikalan kunnissa.
Uraanin malminetsinässä käytetään samoja etsintämenetelmiä kuin muidenkin metallimalmien etsinnässä. Niitä ovat geologiset ja geofysikaaliset tutkimukset, maaperän ja veden geokemian analyysit sekä koekairaukset. Alustava malminetsintä tapahtuu yleensä laajalla alueella. Etsinnän edetessä se kohdistetaan pienemmille alueille, joilla on parhaat edellytykset malmin esiintymiselle.
Cogema on erikoistunut ydinvoimaloiden polttoaineen valmistuksessa tarvittavan uraanin etsintään, louhintaan ja prosessointiin. Yhtiö tuottaa noin 6 000 tonnia uraanirikastetta vuodessa. Päätuotantoalueet ovat Kanadassa, Nigerissä ja Kazakstanissa. Cogemalla on kaivos- ja etsintätöissä noin 3 700 työntekijää.