Enon kunnan lausunto Namura Finland Oy -nimisen yhtiön kaivoslain mukaiseen valtaushakemukseen

412/41.419/2007

KH § 367

Namura Finland Oy –niminen yhtiö on toimittanut 15.6.2007 työ- ja elinkeinoministeriöön kaivoslain 503/1965 mukaisen valtaushakemuksen. Namura Finland Oy hakee 180 kaivoslain mukaista valtausta Enon ja Kontiolahden kuntiin. Enon kunnan alueelle sijoittuu valtausalueista 140, osan sijoittuessa rajan molemmin puolin. Valtausalueiden yhteinen pinta-ala on 5850 ha, josta Enon alueella 4370 ha. Valtausalueilla hakija otaksuu esiintyvän uraania. Otaksuntansa perusteluksi hakija on toimittanut tutkimussuunnitelman. Otaksunta on konkreettisesti perusteltu vanhan uraanikaivoksen alueen monilla tutkimuksilla ja Agricola-yhtiön tekemillä radonmittauksilla vanhalla kaivosalueella, Höllärinvaaran luoteispuolella, Ylä-Paukkajan eteläpuolella ja vanhan kaivoksen ja Vanhan Kaltimon tien välialueella. Näillä alueilla on tarkoitus tehdä kairausta, muilla alueilla radonmittauksia. Edellä esitettyjä alueita lukuun ottamatta uraaniotaksuma perustuu hyvin yleiseen geologiseen päättelyyn.

Alueista käytetään nimitystä Paukkaja 1-180, mutta alueet sijoittuvat enimmäkseen muille kuin Paukkaja –nimisille alueille.

Kaivoslain 12 §:n 1 momentin mukaan valtaajalla on oikeus lain 3 luvussa säädetyillä ehdoilla toimittaa valtausalueella tutkimustyötä esiintymän laadun ja laajuuden selvittämiseksi sekä tarpeen mukaan käyttää alueen ulkopuolellakin maata teitä sekä voima-, vesi- ja muita johtoja varten. Kaivoslain 12 §:n 2 momentin mukaan tutkimustyö ja alueiden käyttö on rajoitettava niihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen tutkimustyön tarkoituksen saavuttamiseksi, niin kuin kuivattamiseen, kaivamiseen, koelouhintaan, syväkairaukseen, koerikastamiseen ja muuhun sellaiseen. Toimenpiteet on suoritettava siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän vahinkoa ja haittaa.

Osana hakemuksen käsittelyä kauppa- ja teollisuusministeriö selvittää, kohdistuuko valtausalueisiin kaivoslain 6 §:n mukaisia esteitä tai muita seikkoja, jotka tulisi huomioida asiasta päätettäessä.

Valtauksia koskevassa päätöksessä voidaan tapauskohtaisesti rajoittaa sallittuja tutkimustoimenpiteitä sekä asettaa muita ehtoja ja rajoituksia.

Valtausta ei saa suorittaa (valtauksen esteet, siltä osin kun ne kohdistuvat ko. alueelle):

- 30 metriä lähempänä maantietä,
- 50 metriä lähempänä rakennusta, jota käytetään tai aiotaan käyttää asuntona, loma-asuntona tai työhuoneena, taikka sellaista rakennusta varten varattua tonttia tai rakennuspaikkaa, jossa on aloitettu rakentamista tarkoittavat työt, tai yleistä rakennusta tai laitosta taikka yli 35 000 voltin jännitteistä sähkölinjaa tai muuntoasemaa eikä puutarhassa taikka asuinrakennuksen yhteydessä olevassa puistossa,
- teollisuuslaitoksen alueella tai sen käyttämällä varasto- tahi jätealueella; eikä
- ilman erityistä syytä asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella, jos kunta vastustaa sitä alueiden käyttöön liittyvästä pätevästä syystä.

Työ- ja elinkeinoministeriö varaa kunnalle tilaisuuden antaa hakemuksen johdosta lausuntonsa, jossa voidaan tuoda esille asian selvittämiseen liittyviä seikkoja, esim. onko valtausalueella rakenteilla olevia rakennuksia yms.

Erityisesti työ- ja elinkeinoministeriö pyytää kuntaa ottamaan kantaa em. asemakaava/yleiskaava -kohtaan. Sijoittuuko haetut valtausalueet asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueelle? Mikäli kunta vastustaa asemakaavan tai yleisvaikutteisen yleiskaavan alueella valtausta, kuntaa pyydetään yksilöimään ja perustelemaan alueiden käyttöön liittyvä pätevä syy.

Hakemuksesta kuullaan kirjeitse maanomistajia ja rajanaapureita. Tämän lisäksi varataan niille, joiden oikeutta ja velvollisuutta asia koskee, sekä muille, joiden elinympäristöön, työntekoon ja muihin oloihin asialla voi olla huomattava vaikutus, mahdollisuus lausua asiasta mielipiteensä. Hakemuksesta on tiedotettu yleistiedoksiannolla Karjalainen -lehdessä 10.11.2008.

Hakemuksesta pyydetään lausunto kunnan lisäksi Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselta.

Työ- ja elinkeinoministeriön laatima yhteenveto hakemuksesta on esityslistan liitteenä nro 1a.

Kartta alueesta on esityslistan liitteenä nro 1b.

Yhdyskunta- ja maankäyttöinsinööri Juha Lemmetyisen lausunto on esityslistan liitteenä nro 1c.

Valtaushakemusasiakirjat nähtävänä kokouksessa.

Päätösehdotus
Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus vastustaa valtausluvan myöntämistä Namura Finland Oy:lle.

Perustelu
Kaivoslain mukaiset valtauksen esteet

Valtaus sijoittuu niin lähelle Enon länsiosan ja Pielisen rantaosayleiskaavojen tonteiksi varattuja alueita, että vaikutus kaavan tarkoittamiin asioihin on ilmeinen. Kaavan tavoitteena on ollut turvata yleinen ja yksityinen etu hallitulla maankäytöllä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Kaavojen em. alueilla on pyritty turvaamaan pysyvästi jokamiehenoikeudella tapahtuva virkistyskäyttö ja riittävä vapaa-alue muodostetuille asunto-, loma-asunto-, matkailupalvelu- ja uimaranta-alueille. Kaivoslain 12 §:n 2 momentissa sanotuilla tutkimustyömenetelmillä voidaan merkittävästi vaarantaa em. osayleiskaavojen mukaisia yleisiä ja yksityisiä etuja. Hakija on kapea-alaisesti rajannut pois hakemusalueista ranta-alueet ja asutut alueet. Tämä rajaus ei poista sitä, että valtaushakemus kohdistuu alueelle, jonka käyttötarkoituksen kunta on kaavoilla päättänyt ja sen kanssa valtaushakemuksen tarkoittama toiminta on ristiriidassa. Hanke vahingoittaa kaavojen toteutumisedellytyksiä.

Muut perustelut

1

Kun kysymyksessä on uraanikaivostoimintaan tähtäävä hanke, ei hankkeen vaikutuksia voida tarkastella koskien vain esillä olevaa suppeata aluetta eikä myöskään rajoittaa tarkastelua koskemaan vain valtaushakemusta sinänsä, koska uraanikaivoshankkeelle on heijastusvaikutuksia prosessin alusta alkaen.

2

Enon kunta on laatimalla alueelle oikeusvaikutteiset rantaosayleiskaavat tarkoittanut, että alueen keskeinen käyttötarkoitus on vapaa-ajan asuminen ja valtaushakemusalueelle sijoittuvat järvialueet eivät voi toimia vapaa-ajanasumisen alueena, jos välittömällä lähialueella on vireillä uraanikaivoshanke. Maanomistajien oikeudet eivät toteudu kaavan tarkoittamassa merkityksessä.

3

Valtausalueen vaikutus kohdistuu vesien virtaamissuunnan vuoksi toisaalta Pieliseen ja Pielisjokeen ja toisaalta Höytiäiseen ja vaikutusalue näin olennaisesti laajenee. Alueen sisällä on huomattava määrä pienempiä järvialueita. Valtaus yltää Pielisen ja Herajärven rantaan.

Enon kunnan maankäyttöpolitiikassa Pielisen hyödyntäminen on keskeinen tavoite, mitä osoittaa Ahvenisen Laukkalansaaren alueen kaavoittaminen ympärivuotiseen asumiseen. Uraanikaivoshankkeet lähialueella vahingoittavat asetetun tavoitteen toteuttamista. Myös Pielisen rannat ovat kunnan laatiman oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan piirissä. Lisäksi Pielinen on maakunnan kannalta suunnattoman arvokas matkailu- ja virkistysalue.

4
Valtauslupahakemuksen mukaiselle alueelle ja sen välittömään läheisyyteen sijoittuvat Resunniemen pohjavesialue Pielisen Piilolahden ympärillä ja Hautajärven pohjavesialue.

5

Valtausaluehakemuksen alueelta on n. 4 km:n matka osittain Enon kunnan alueella sijaitsevan Kolin kansallispuiston etelärajalle. Kolvananuuron natura-luonnonsuojelualue sijaitsee alueen sisällä.

Kolin alue on keskeinen Pohjois-Karjalan matkailun kehittämisen kannalta. Matkailun kehittämisen kannalta Joensuun-Kolin alueelle sijoitettavat uraanikaivoshankkeet ovat vahingollisia.

Kolin-Saimaan aluetta on haettu UNESCOn maailmanperintökohteeksi. Hankkeen kaksi pohjoisinta kohdealuetta ovat Kolin kansallispuisto ja Kolvananuuron luonnonsuojelualue. Valtauslupahakemukset kohdistuvat em. kohteiden välialueelle ja Kolvananuuron ympärille ja ovat ristiriidassa maailmanperintöhankkeen kanssa. Maailmanperintökohteen luontokohteiden biofyysisten ja maanmuodostumaprosessien on oltava suhteellisen koskemattomia. Jos ihmistoiminta alueella on ekologisesti kestävää, se voi olla sopusoinnussa em. koskemattomuustavoitteen kanssa. Uraanikaivostoiminta ei ole ekologisesti kestävää toimintaa.

Mahdollisen kaivoksen vesistövaikutukset voisivat ulottua alajuoksun suunnassa laajastikin Pielisen-Pielisjoen-Saimaan vesistöalueelle.

Enon kunta on lausunnossaan 17.11.2003 suhtautunut myönteisesti maailmanperintöhankkeeseen.

6

Yksityiskohtaiset ja konkreettiset perustelut valtausalueiden uraaniotaksumalle on esitetty vain muutaman alueen osalta. Valtaushakemuksen laajuus huomioon ottaen suurimmalla osalla valtausalueista otaksuma on niin epämääräinen, valtauksen ulottaminen esitettyyn laajuuteen on omaisuudensuojan ja elinkeinojenharjoittamisen kannalta kohtuutonta.

7
Uraanikaivostoiminnan työllisyysvaikutuksista ei ole esitetty minkäänlaisia luotettavia selvityksiä. Työllisyysvaikutukset eivät missään tapauksessa riitä kompensoimaan sen kielteisiä vaikutuksia matkailulle, alkutuotannolle ja asumiselle.

Käsittely
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Kukkonen ilmoitti esteellisyytensä, koska omistaa maata valtausalueella.

Pekka Kukkonen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi.

Kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja Sisko Tahvanainen toimi puheenjohtajana tämän asian käsittelyn ajan.

Tuomo Hassinen toimi pöytäkirjantarkastajana tämän asian käsittelyn ajan.

Puheenjohtaja totesi Pekka Kukkosen olevan hallintolain 28 §:n 1 momentin 1. kohdan osallisuusjääviyden vuoksi esteellinen asian käsittelyyn.

Päätös
Hyväksyttiin.

Liite 1a
Työ- ja elinkeinoministeriön laatima yhteenveto hakemuksesta on pöytäkirjan liitteenä nro 1a.

Liite 1b
Kartta alueesta on pöytäkirjan liitteenä nro 1b.

Liite 1c
Yhdyskunta- ja maankäyttöinsinööri Juha Lemmetyisen lausunto on pöytäkirjan liitteenä nro 1c.

__________

Lisätietoja
kunnanjohtaja Matti Tohkanen
puh. (013) 267 7639
kirjaamo@eno.fi