Uraanitietoa Pohjois-Karjalasta
 

(REINO HÄMEENNIEMI / LAPIN KANSA s. 12.10 s. 14)

Uraanihanketta vastustetaan Kitkajärvellä

Kalastusalue on mukana laajassa rintamassa vastustamassa Namura Finland Oy:n hakemusta saada uraanivaltaus Kuusamon Kouvervaaran ja Naatikkavaaran maastoon Kitkajärven itärannalle. Vastustus jatkuu jyrkkänä KTM:n päätöstä odoteltaessa
Kaivoslaki on lainsäädännön irvikuva, sanoo kalastusalueen puheenjohtaja

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös myöntää ranskalaisyhtiölle valtauslupa uraanitutkimuksia varten Pohjois-Karjalassa oli nurinkurinen, sanoo Kuusamon kalastusalueen hallituksen puheenjohtaja Olavi Jäkäläniemi .

Hankkeesta jätettiin alkusyksystä lukuisia vastustavia muistutuksia ministeriöön. Joukossa oli myös Kuusamon kaupunki. Lisäksi ineternetissä on Kitkan seudun uraanihankkeita vastustava addressi, jossa on noin 1400 allekirjoitusta.

Naatikkavaaraan ja Kouvervaaraan mielivä Namura otaksuu, että alueelta löytyisi kuparia, uraania, radiumia, kultaa, platinaa, palladiumia, sinkkiä, hopeaa, molybdeeniä, nikkeliä ja timantteja.

Namuran tutkimukset 10,5 neliökilometrin kokoisella valtausalueella saivat sytykkeen Outokummun ja GTK:n vanhoista tutkimuksista.

Kitkan rannalla on muitakin uraanin etsijöitä kiinnostavia kohteita, nimittäin Tolvan pohjoispuolella ja Vasaraperällä.

Lupa aiheuttaisi mielenilmaisun

- Mitä vaikuttaa antaa tuollaisia lupia, joissa ei luvata vielä koelouhimista ja -rikastusta. Olisi kerralla sanottu, että lupaa ei anneta. Nyt tässä vain hitaasti muokataan kansan mielipidettä ja lisätään byrokratiaa, Olavi Jäkäläniemi puhisee KTM:n Pohjois-Karjalaan myöntämästä luvasta.

Jäkäläniemen mielestä nykyinen kaivoslaki ona lainsäädännön irvikuva ja edustaa järjen köyhyyttä.

- Kouvervaarassa ja Naatikkavaarassa aiotaan kaivoslailla mennä Natura-alueiden ja metsälain 10. pykälän mukaisten alueiden yli. Jos maanomistaja rupeaa kymppipykälän maille huseeraamaan, edessä on pian linnaan lähtö, Jäkäläniemi sanoo.

Jos valtauslupa Namura Finlandille myönnetään, Jäkäläniemi ennustaa paikallisten asukkaiden näkyvää mielenilmaisua, "kansannousua", kuten hän nimeää.

- Minulla on omia maitani esitetyllä valtausalueella sata hehtaaria. Jos valtauslupa annetaan, takaan sen, että maille ei mennä ennen kuin minulle on valtausmaksu maksettu. Malminetsijät ovat kaivaneet ja sotkeneet Kouvervaaraa jo 45 vuotta, Jäkäläniemi sanoo.

Kitkan viisaan imago on tärkeä

Koillismaan kalastajain seuran puheenjohtaja, ammattikalastaja Juha Korhonen Käylästä on sitä mieltä, että uraanikaivos Kitkan rannalla olisi ympäristöriski.

- Suurin haitta olisi imagollinen. Kuusamon ja Posion alueen luonnonkalalla on nyt valtavan hyvä imago. Kaivos olisi sille kova kolaus, Korhonen sanoo.

- Meidän pyytämän kalan päämarkkina-alue on Etelä-Suomen ruuhkakeskukset. Voimme kilpailla eteläisemmän Suomen kalastajien kanssa vain laadulla ja imagolla.

Kitkaan valuvista Rukan alueen puhdistetuista jätevesistä on jauhettu Korhosen mukaan julkisuudessa jo haitaksi asti.

- Muutamat ihmiset kyselevät, onko Kitkan muikku enää syötävää. Kyllä se on. Jätevesiin liittyvä rehevöitymisongelma keskittyy Kesälahteen, jossa ei kalasteta. Kaloissa ei ole ollut makuhaittoja, Korhonen sanoo.

Korhonen ei jaksa uskoa, että KTM:ssä on kanttia myöntää Kitkajärven vaikutusalueelle uraanilupia, koska alueen luontokohteet ovat niin merkittäviä.

Tutkija Mika Flöjt, joka on yksi Kuusamon virkistyskalastajien edusmiehistä, ei oikein usko GTK:n ja KTM:n johtajien lausuntoon, jonka mukaan Suomeen ei todennäköisesti tule uraanikaivosta.

- Ihmisiä on yritetty tyynnytellä valtaushakemusten kuulemisvaiheessa, joka on kansalaisten tärkeä tilaisuus vaikuttaa hankkeisiin, Flöjt sanoo.

- Onneksi uraanikaivoksia koskee nykyisin ympäristövaikutusten arviointimenettely. Yva tosin on vain epäsuora toinen kuulemiskierros, laajapohjainen tiedonkeräys itse lupaprosessille. Eli yva ei ole lupa.

Flöjt pelkää, että Koutajoen vesistöön kuuluvan Kitkan rannalla uraahin louhinta aiheuttaisi pysyvän riskin esimerkiksi matkailu- ja kalastusalinkeinon menestymiselle.

- Miksi KTM, joka on investoinut tänne erilaisiin matkailuhankkeisiin, tuputtaisi tänne uraanikaivosta, Flöjt rinnastaa.

Vanhat uraanilöydot nykyisten etsintöjen pohjana

Geologi Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskuksesta kirjoitti Materia-lehden artikkelissa elokuussa, että "todellisuudessa Suomessa ei ole yhtään uraaniesiintymää, joka olisi kaupallisesti hyödynnettävissä. Kaikki tunnetut esiintymät ovat liian pieniä, ja niiden uraanipitoisuudet ovat liian matalia."

Erikoistutkija Mikko Tontti samaisesta GTK:sta puolestaan kirjoitti KTM:n Energiakatsaus-lehdessä numero 2/2006, että "Suomen ja Ruotsin kallioperä osana Fennoskandian kilpialuetta on hyvin malmiotollista aluetta, uraanimalmit mukaan lukien. Selvää on, ettei kaikkia esiintymiä tunneta."

Ulkomaiset yritykset näyttävät uskovan, että kaupallisesti hyödynnettävää löytyy.

Internet-julkaisu minesite-com esimerkiksi hehkutti jo vuosi sitten, miten englantilaisen Agricola Resources -yhtiön kiikarissa olevassa Enon Paukkajan kohteessa on todettu jopa 1,135 prosentin uraanipitoisuus. Se on samaa luokkaa kuin tuottoisissa kanadalaiskaivoksissa.

Uraanin etsintä alkoi Suomessa uudelleen vuonna 2004, jolloin haettiin ensimmäiset valtausvaraukset. Viime keväänä lähes kaikki vanhastaan tunnetut uraaniaiheet olivat varauksessa, ja uusia valtaushakemuksia oli käsittelyssä. Uraania on haettu muun muassa Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla.

Agricola Resources, joka on tehnyt tutkimuksia muun muassa Sallan Hautajärvellä, perusteli Suomeen tuloaan maamme kasvavalla ydinvoimatuotannolla. Suomi tuo toistaiseksi kaiken uraaninsa ulkomailta.

Suomessa haettiin uraania jo 1950-luvulla. Outokummun vuosina 1958-1975 löytämistä merkittävimpiä olivat Paltamon Nuottijärvi, Kolarin Kesänkitunturi, Kittilän Pahtavuoma ja Vihannin Lampinsaari. Rautaruukki Oy tutki muutamia esiintymiä 1970-luvulla, muun muassa Savukosken Soklin karbonatiittia ja Tervolan Mustamaan uraaniesiintymää.
Geologian tutkimuskeskus etsi uraania vuosina 1974-75 ja 1979-1984. Paras löytö oli Nummi-Pusulan Palmottu. Kuusamosta löytyi lisäksi useita kulta-koboltti-uraaniaiheita. Pienessä mitassa uraaninetsintään osallistuivat myös Neste Oy, Kemi Oy ja Lemminkäinen Oy.
 

Etusivulle
uraanitieto @ tormunet.fi 

Päivitetty 12.10.2006