Uraanitietoa Pohjois-Karjalasta
 
Karjalan Heili 10.5.2006

Uraani ei ihastuta

Uraanin maailmanmarkkinahinta on nousussa. Kolme yhtiötä on kuluneen vuoden aikana jättänyt kaivoslain mukaisen valtausvarauksen Joensuun maistraattiin. Varausalueiden pinta-ala on noin 240 km2 ja ne sijoittuvat Enon Louhiojan ja Juuan Ahmovaaran väliselle alueelle. Kahdelle varausalueelle on jo tehty valtaushakemus. Ranskalainen valtionyhtiö Cogema/Areva ja englantilainen pörssiyhtiö Agricola Resources Plc hakevat valtausoikeutta yli 50 km2 alueelle. Kauppa- ja teollisuusministeriö käsittelee valtaushakemukset kesän aikana.

Viime perjantaina kokoontui nelisenkymmentä elinympäristöstään huolestunutta enolaista ja kontiolahtelaista Louhiojan koululle keskustelemaan tilanteesta. Uraanikaivoshan ei ole mikä tahansa kaivos. Jo pelkästään koeporaukset, -louhokset ja -rikastaminen voivat aiheuttaa pohjavesien pilaantumista - Enon ja Kontiolahden vedenottamo on Cogeman valtaushakemusalueen alapuolella

Valtaus on voimassa 1-5 vuotta ja siihen voi hakea jatkoaikaa kolme vuotta. Tämä tarkoittaa asukkaiden mielestä sitä, ettei alueella sinä aikana voi tehdä mitään investointeja, eikä edes rakennuslupia voida myöntää. Valtauskorvaus maanomistajalle on 10€/ha.

Valtaus voi johtaa kaivospiirin perustamiseen, mikäli esiintymää todennäköisesti voidaan käyttää hyödyksi. Töihin on ryhdyttävä 5-10 vuodessa, jatkoaikaa saa. Kaivospiirimaksu on maanomistajalle 20€/ha ja lisäksi kohtuullinen louhimismaksu, jonka määrää kauppa- ja teollisuusministeriö.

Keskustelussa tuli esille, että: ”Miksi emme ottaisi työpaikkoja vastaan, jos niitä kerran on tulossa. Olihan meillä jo 50-luvulla uraanikaivos Paukkajanvaaralla.” Tähän todettiin, että kysymys on muutamasta kymmenestä työpaikasta 10-20 vuodeksi. Puhe sadoista on liioittelua nykytekniikalla louhittaessa. Paukkajanvaarassa kaivettiin käsin ja se oli tulossa oleviin hankkeisiin nähden lähinnä koelouhos.

Kylillä on myös puhuttu globaalista vastuusta uraanin louhinnassa. ”On moraalisesti välttämätöntä louhia oma uraanimme, eikä kaataa siitä aiheutuvia riskejä muiden maiden niskaan.” Merkittävimmät uraanintuottajat ovat tällä hetkellä Kanada, Australia, Niger, Venäjä ja Uzbekistan. Aiemmin myös Ranska kaivoi oman uraaninsa, mutta lopetti sen 2001 ja tuo nykyään tarvitsemansa rikasteen Nigeristä ja Kanadasta. Täällä valtausta hakeva Cogema-yhtiö on haastettu Ranskan Limousinessa oikeuteen ympäristön pilaamisesta ja jätteiden käsittelyn laiminlyönneistä.

Kaivoslain mukaan toiminnan loputtua yhtiön on palautettava kaivosalue ennalleen. Uraanikaivosta ei voi ennallistaa, vaan siitä tule suljettu, kielletty alue kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi. Kaivostyössä käytetyt koneet ja rakennukset ovat myös radioaktiivisia, eikä niitä voi käyttää mihinkään, vaan ne jäävät suljetulle alueelle romuna.

Uraanin alkurikastus tapahtuu aina paikan päällä. Malmi jauhetaan kivipölyksi ja siitä pestään kemiallisesti uraanirikaste irti. Jäljelle jää radioaktiivista lietettä, joka varastoidaan patoaltaisiin ja loppuun kaivettuihin louhoksiin. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on pelkästään Kanadassa ja Australiassa sattunut parikymmentä patomurtumaan, jossa lietettä on valunut alapuolisiin vesistöihin. ”Kannattaako tämmöistä riskiä ottaa Pielisjoen ja Saimaan suhteen”, kysyttiin.

Kaivostoiminnasta aiheutuvien radioaktiivisten pölyjen ja kaasujen vaikutus on paikallinen ja muodostaa uhan seutukunnan maanviljelykselle ja karjanhoidolle. ”Miten hyvin säteilevä louhiojalainen mansikka menee kaupaksi Joensuun torilla?”

Uraanimaakuntaimago vaikuttaa paljon enemmän. Se ei houkuttele matkailijoita Kolille eikä Karelia-soutuun. Hyvin alkanut maatilamatkailu jää parhaimmillaan kitumaan. Luonnontuotteiden vienti tyrehtyy. Loreno Dalla Vallen sanoin: ”Puhtaina tunnettujen pohjois-karjalaisten tattien kysyntä Euroopassa loppuu.”

Ennen asian ratkaisemista kauppa- ja teollisuusministeriö on varannut mahdollisuuden esittää mielipiteitä valtaushakemuksesta. Mielipiteitä voivat esittää ne, joiden oikeutta tai velvollisuutta asia koskee, sekä muut, joiden elinympäristöön, työntekoon ja muihin oloihin asialla voi olla huomattava vaikutus. Mielipiteiden on oltava perillä 11.5. eli huomenna. 

Viikonloppuna Enon Louhiojan ja Novikan alueella kertyi parisataa vastustavaa mielipidettä.

Maakunnallista ja muutakin tietoa uraanikaivoshankkeista löytyy osoitteesta: http://uraanitieto.tormunet.fi 
 

Etusivulle
uraanitieto @ tormunet.fi 

Päivitetty 10.5.2006