Uraanitietoa Pohjois-Karjalasta
 
Vesa Puuronen, Mielide, Karjalainen 8.6.2006

Ei uraanikaivoksia

Kun kansainvälinen pääoma saa vihiä jostakin voitontekomahdollisuudesta se tarttuu välittömästi tilaisuuteen. Nyt tällainen tilaisuus on tarjoutunut Suomessa ranskalaiselle ydinenergiajätille Compagnie General de  Matieres Nucleaires (Gogema). Gogema on tehnyt Suomessa kymmeniä kaivosaluevarauksia lopullisena tarkoituksenaan aloittaa aikanaan alueilla uraanikaivoksia. Näitä alueita on Itä- ja Länsi-Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa Kontiolahden ja Enon kunnissa, Lapissa Muonion, Kittilän ja Sallan kuntien alueilla sekä Kuusamon kunnan alueella. Valtausvarauksia sijaitsee muun muassa Lapissa Ylläksen hiihtokeskuksen lähettyvillä, Kuusamossa ja Sallassa Oulangan kansallispuiston rajalla ja Pohjois-Karjalassa Kolin kansallispuiston välittömässä läheisyydessä. Itse asun Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Enon - Kontiolahden varausalueen vieressä.

Cogema on voinut tehdä nämä varaukset ja valtaushakemukset lähes paikallisia asukkaita ja muita asianosaisia kuulematta, koska Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) tulkinnan mukaan lainsäädäntö ei sellaisia edellytä. Kuitenkin Suomen perustuslaki ja Suomen Hyväksymä ns. Århusin sopimus edellyttävät kansalaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden asianosaisten kuulemista heitä itseään koskevissa päätöksissä. Suomen eduskunnan töppäys on se, että kaivoslaki on jäänyt uusimatta perustuslain ja esimerkiksi mainitun kansainvälisen sopimuksen vaatimalle tasolle. 

KTM:ssä on parasta aikaa käsittelyssä ranskalaisen ydinenergiayhtiön Compagnie General de  Matieres Nucleaires (Gogema) yhtiön valtaushakemus, joka koskee yli 15 neliökilometrin aluetta Enon ja Kontiolahden kunnissa. Valtaushakemukseen odotetaan päätöstä jo kuluvan (elo)kuun aikana. Jos Cogeman hakemus hyväksytään yhtiö aloittaa alueella malminetsintätutkimuksen, joka tarkoittaa maaperän ja kallion näytteiden ottoa, koekaivantoja ja näytekaivauksia. Kaivoslain mukaan valtauksella on mahdollista suorittaa myös koelouhintaa ja koerikastusta. Valtauksen tarkoitus on valmistella kaivoksen avaamista. Valtaus on voimassa viisi vuotta myöntämispäivästään lähtien.

Cogeman valtausalueella on asuintaloja ja loma-asuntoja ja se pitää sisällään maita Jakokosken kylään, Kontiolahden ja Enon kyliin ja Enon kirkonkylään kuuluvista tiloista. Valtausalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Jakokosken kylään kuuluva Kontiovaara, Enon kuntaan kuuluvat Novikka, Louhioja ja Enon kirkonkylä. Jakokosken koululle on valtausalueen rajalta matkaa alle viisi kilometriä. Valtausalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Enon ja Kontiolahden kuntien ja Jakokosken kylän vedenottamo, lisäksi alueella sijaitsee Kuusojan lähteikön luonnonsuojelualue ja sen läpi virtaa Pielisjokeen laskeva Kuusoja. Kuusojan kangas ja muut alueen maat ovat marjastajien, sienestäjien ja metsästäjien suosimia alueita, joilta poimitaan puolukkaa, mustikkaa ja sieniä ja metsästetään hirviä ja pienriistaa. Alue on vähintäänkin satojen ihmisten virkistys- ja hyötykäytön kohteena.  

Mikäli Cogema yhtiön valtaushakemus hyväksytään, yhtiön toiminta tulee rajoittamaan tai estämään alueen käytön sekä vaarantamaan vakavasti esimerkiksi alueen vedenottamoiden toiminnan. Mikäli Cogeman valtaus johtaa kaivostoiminnan aloittamiseen alueen kaikki muu hyödyntäminen käy mahdottomaksi nyt ja näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Lisäksi kaivostoiminta uhkaa jätevesien ja lietteiden muodossa Kuusojan lisäksi pahimmassa tapauksessa, esimerkiksi jätealtaiden murtuessa, Pielisjoen puhtautta ja siten myös koko Jakokosken alapuolisen Pielisjoen rantojen asukkaiden, mukaan lukien joensuulaisten, terveyttä. Jätealtaita on murtunut uraanikaivoksilla muualla maailmassa kymmeniä kertoja. 

Valtausalueen rajan tuntumassa asuvia huolestuttavat alueen virkistyskäyttömahdollisuuksien menetyksen lisäksi kaivostoiminnan aiheuttamat terveysriskit ja myös se, että alueen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen arvot laskevat. Itä-Uudellamaalla, jossa samalla yhtiöllä on meneillään uraanikaivoshankkeita, kiinteistöjen arvojen on arvioitu laskeneen jopa kolmanneksen. 

Uraanikaivoshankkeen välittömässä läheisyydessä asuvana vaadin, että KTM ei hyväksy COGEMAn valtaushakemusta ja että muidenkin uraanikaivosvaltaushakemusten käsittely lopetetaan kunnes kaivoslaki on uudistettu ja saatettu muun muassa kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien osalta Suomen perustuslain ja Suomen hyväksymän ns. Århusin sopimuksen vaatimalle tasolle. Suomeen ei tarvita uraanikaivoksia. 

Vesa Puuronen
Jakokoski

Etusivulle
uraanitieto @ tormunet.fi 

Päivitetty 14.6.2006