Uraanitietoa Pohjois-Karjalasta

Karjalainen, Mielipide,30.9.2006

 
Uraanikaivokset ovat uhka elinympäristöllemme

Uraanikaivos ei ole mikä tahansa kaivos. Sen vaikutukset lähiympäristössä ja maaperässä säilyvät kymmeniä tuhansia vuosia. Esimerkiksi Paukkajanvaaran lähinnä koelouhokseksi luokiteltavalle 1,5 km2 alueelle ei saa ikinä rakentaa mitään.

Mahdollisesti louhittava uraani ei ole kotimaista polttoainetta Suomen ydinvoimaloille, vaan se menisi rikastettavaksi ulkomaille ja edelleen maailmanmarkkinoille.

Uraanirikasteen hinta on noussut viimeisen viiden vuoden aika maailmalla kymmenkertaiseksi. Se on rohkaisut kansainvälisiä kaivosyhtiötä ja pörssipelureita valtaamaan mahdollisia uraanialueita ympäri maailmaa. Suomessa on ehkä maailman paras osaaminen malmivarojen kartoituksessa ja maatamme on erittäin tarkasti tutkittu viime vuosisadan alusta lähtien. Kaiken tämän tutkimustiedon kauppa- ja teollisuusministeriö jakaa käytännössä ilmaiseksi ulkomaisille yhtiöille.

Nykyisen kaivoslain mukaan valtauskirja on annettava, jos laissa määriteltyjä valtauksen esteitä ei ole. Vasta kaivospiirin määräämisessä valtioneuvosto käsittelee uraanikaivokset ydinenergialain mukaan, jolloin tarvitaan ympäristölupa ja sitä ennen ympäristövaikutusten arviointi..

Kaivoslain mukaan valtausalueella "alueiden käyttö on rajoitettava niihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen tutkimustyön tarkoituksen saavuttamiseksi, niin kuin kuivattamiseen, kaivamiseen, koelouhintaan, syväkairaukseen, koerikastamiseen ja muuhun sellaiseen". Nämä toimenpiteet eivät välttämättä ole vähäisiä. Pienempääkin toimintaan muussa maankäytössä tarvitaan ympäristölupa.

1965 vahvistettu kaivoslaki on vanhentunut. Tästä vallitsee eduskunnassakin laaja yksimielisyys. Se on vakavasti ristiriidassa muiden ympäristölakien kanssa. Nyt jätetyt valtaushakemukset käsitellään kuitenkin voimassa olevan lain mukaan. Lain uusimishanke on kestänyt 7 vuotta ja tullee käsittelyyn ehkä seuraavan eduskunnan aikana. Kiivaiten lain uusimista on vastustanut kaivosteollisuus.

Jo valtaus vaikuttaa sen lähiympäristössä asuvien ihmisten elämään. Pelkkä uraanikaivostoiminnan mahdollisuus vähentää halukkuutta investoida elinkeinoihin, asumiseen tai alueelle muuttoon. Kaivoslain mukaan valtausoikeus voi kestää 1-5 vuotta, johon voi hakea jatkoaikaa viisi vuotta. Sen aikaa me paikalliset asukkaat roikumme löysässä hirressä. 

Maakunnan työllisyyteen uraanikaivoksella ei ole mitään vaikutusta. Sen mukana tulevat muutama kymmenen työpaikkaa tuskin korvaisivat edes ne, jotka kaivostoiminnan vuoksi poistuvat tai jäävät syntymättä. Mahdolliset kaivostyöpaikat jaettaisiin joka tapauksessa yhteisillä eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Cogema/Arevan Suomen edustaja Osmo Kaipainen myönsi yleisötilaisuudessa Nummi-Pusulassa 18.6., ettei uraanikaivos ole mikään valttikortti työllisyydelle. 

Meillä Eno-Kontiolahti valtausalueen vaikutuspiirissä olevilla maanomistajilla piti olla kanta hakemuksen jo keväällä, kun KTM toteutti paikallisten asukkaiden kuulemisen. Odottaisimme kansanedustajiemme jo tehtävänsä takia olevan jotain mieltä asiasta tässä valtauspäätöstä odottaessamme. Tietoa aiheesta löytyy esimerkiksi osoitteesta http://uraanitieto.tormunet.fi .

Oman elinympäristön puolustaminen mahdollisia tulevia uhkia vastaan ei ole hysterian lietsomista, vaan Suomen lainsäädännön ja ratifioitujen kansainvälisten sopimusten mukainen kansalaisoikeus.

Helena Pehkonen, Eno, Riutta
Martti Tanninen, Eno, Novikka
Tarja Tormulainen, Kontiolahti, Jakokoski
 

Etusivulle
uraanitieto @ tormunet.fi 

Päivitetty 3.9.2006