EUROOPPALAINEN ATOMIVOIMA-KRIITTINEN 
KONFERENSSI HELSINGISSÄ 9.-11.11.2007

EUROPEAN NUCLEAR CRITICAL CONFERENCE 2007 

 
JOHAN SWAHN, MKG, Ruotsi 
(MKG = Miljöorganisationernas kärnavfallsgransking – ympäristöjärjestöjen ydinjäte-seurantatoimisto) 
MKG:n johtaja

Ydinjätteet – Tilanne Ruotsissa (esitys kuvineen englanniksi, PDF, 1200 kt)

Lyhyt MKG:n esittely
· MKG, Miljöorganisationernas kärnavfallsgranskning on ympäristöjärjestö, joka työskentelee 
      ainoastaan ydinjäteasioiden parissa.
· Suurin MKG:n perustajajäsen on Naturskyddsföreningen, Ruotsin luonnonsuojeluliitto – maan suurin ympäristöjärjestö (noin 170 000 jäsentä).
· MKG perustettiin lokakuussa 2004 ja saa tammikuusta 2005 lähtien 4 vuoden koeajalla rahallista tukea Ruotsin ydinjäterahastosta.
· MKG:n tavoite on tehdä työtä ympäristön kannalta parhaimman pitkän aikavälin Ruotsin ydinjätehuoltoratkaisun puolesta huomioiden sekä menetelmän että loppusijoitus-paikkakunnan. 
· MKG osallistuu aktiivisesti Ruotsin ydinjäteareenan lailliseen konsultointiin.
· MKG ei ole ottanut kantaa mentelmän valintaan tai paikkakuntaan, mutta haluaa, että 
      ympäristö-tuomioistuimilla, säätelevillä tahoilla sekä hallituksella on parasta olemassa 
      olevaa tietoa käytössään päättäessään Ruotsin käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta.

kuvasivu 3
Ruotsin ydinjätehuolto

kuvasivu 4
Ruotsin ydinjätehuolto
SFR – Matala- ja keskiaktiivisten jätteiden loppusijoitusluola Forsmarkin ydinvoimalan yhteydessä 

kuvasivu 5 (sama kun 3)
Ruotsin ydinjätehuolto

kuvasivu 6
CLAB – Oskarshamnin ydinvoimalan yhteydessä sijaitseva käytetyn ydinpolttoaineen keskusvälivarasto

kuvasivu 7 (sama kun 3)
Ruotsin ydinjätehuolto

Ruotsin ydinjätehuolto

· Ruotsin kaikki käytetty ydinpolttoaine on tarkoitus sijoittaa käsittelemättä loppusijoituslaitokseen.
· Ydinteollisuus on 30 vuoden ajan kehittänyt KBS-loppusijoitusmenetelmää. Teollisuuden 
      ydinjäteyhtiö, SKB AB on vastuussa työstä.
· KBS-menetelmä valittiin alunperin erilaisena ympäristöllisenä aikakautena – ”haudata ja 
      päästä eroon”, ”poissa silmistä – poissa mielestä”. 
· Säätelevät tahot sekä hallitus ovat säännöllisesti tarkastaneet miten KBS-menetelmän 
      kehittäminen ja työt loppusijoituspaikan löytämiseksi etenevät, mutta on ilmeistä, että 
      prosessi  on ollut hyvin ”lukkoon lyöty” – ydinvoimaloiden toiminta vaatii, että jäteongelma 
      on ”ratkaistu”.
· Ruotsin ympäristöliike on 1970-luvulta lähtien suhtatunut hyvin kriittisesti ydinjätehuolto- 
      menetelmien kehittämiseen –  sekä menetelmän valintaan että paikan valitsemiseen. 

kuvasivu 9
KBS-menetelmä
Vaakasuoraan asentoon  sijoittaminen on yksi  vaihtoehto. Räjäytetyn kalliomassan volyymi on lähes puolet verrattuna kapseleiden sijoittamiseen pystysuoraasentoon koska sijoittamistunneleita ei tarvita. 

kuvasivu 10
Paikan valitseminen
· Ydinteollisuus suorittaa tällä hetkellä paikan valitsemistutkimuksia kahdessa paikassa, molemmat ydinvoimalan läheisyydessä.
· Ydinteollisuus aikoo hakea KBS-menetelmälle käyttölupaa yhdelle näistä paikkakunnista 2009-2010. 

KBS-menetelmä: pitkän aikavälin ympäristöhuolet (1)

· Ydinjätteen loppusijoituksen ei voida antaa aiheuttaa radioaktiivisia päästöjä, jotka vahingoittavat ekosysteemejä satoja tuhansia vuosia.
· Ruotsin peruskalliossa 500 metrin syvyydessä sijaitsevassa loppusijtoituksessa  pohjavesi 
      valuu sijoituslaitoksen läpi. 
· Sen takia KBS-menetelmää käyttävän loppusijoituksen on perustuttava ihmisen rakentamiin      esteisiin (savi ja kupari) ydinjätteen eristämiseksi ympäristöstä.
· Kemiallinen ympäristö tulee pitkällä aikavälillä reagoimaan biologiseen ympäristöön vaikeasti ennustettavilla tavoilla. 

KBS-menetelmä: pitkän aikavälin ympäristöhuolet (1)

· Ruotsissa tulee olemaan monta jääkautta seuraavien 100.000 vuoden aikana. Tämä tulee 
      johtamaan hyvin suuriin vaihteluihin kemiallisessa ja biologisessa ympäristössä, jotka
      tulevat vaikuttamaan ihmisen tekemiin esteisiin.
· Jään muodostuminen jääkausien aikana tulee todennäköisesti myös fyysisesti vahingoittamaan loppusijoitusta (lateraalinen liikkuminen sekä suuret maanjäristykset).
· Epävarmuus siitä miten pitkällä aikavälillä fyysiset, kemialliset ja biokemialliset seikat 
      vaikuttavat KBS-loppusijoitukseen tarkoittaa, että on vielä olemassa monta
      epävarmuustekijää turvallisuusanalyyseissä. Aina tulee löytymään tarpeeksi monta seikkaa, 
      jotka tekevät menetelmän soveltamisen kovin kyseenalaiseksi. 
· Käytetty polttoaine sisältää plutoniumia, joka aiheuttaa pitkän aikavälin ydinaseiden leviämisen vaaran yli 100 000 vuodeksi eteenpäin.

KBS-loppusijoituslaitoksen sijoittaminen: ympäristöhuolet

· Ydinteollisuus keskittyi alunperin parhaimman mahdollisen paikan löytämiseen Ruotsissa KBS-loppusijoitukselle.  Nyt keskitytään sellaisen paikan löytämiseen, joka on ”tarpeeksi hyvä”, siis joka tyydyttää teollisuuden omat kriteerit kallioperän vakaudelle ja pohjaveden valumiselle.
· Tällä hetkellä tutkimuksen kohteena olevat kaksi paikkakuntaa sijaitsevat molemmat Itämeren rannikolla.
· Pohjaveden suolapitoisuus loppusijoituksen syvyydellä on korkeampi rannikolla verrattuna 
      sisämaassa rakennettavaan sijoitukseen, mikä uhkaa puskureita.
· Jään muodostumisaikana ainoastaan sisämaassa olevat paikat eivät ole meren peittämiä.
· Aika vuodon yltämiseen pinnalle (läpimurtoaika) voi olla paljon pitempi (ehkä yli 50 000 vuotta) sisämaassa sijaitsevassa sijoituksessa verrattuna 50-100 vuoteen rannikolla.

kuvasivu 14
KBS-loppusijoituslaitoksen sijoittaminen: ympäristöhuolet

-  Jos KBS-menetelmää käytetään, sijoitustunnelit tulee sijoittaa mahdollisimman syvälle (700-1000 
    metriä) sisämaassa pohjaveden täyttöalueella. Tämä antaisi paremman pitkän aikavälin 
    turvallisuuden kuin matalammat rannikkoalueet.

Hyvin syvät porausreiät: vaihtoehtoinen menetelmä korkea-aktiivisen jätteen geologiselle sijoittamiselle

· Vaihtoehto käytetyn polttoaineen tai muun korkea-aktiivisen ydinjätteen geologiselle 
      sijoittamiselle on sijoittaminen hyvin syviin porausreikiin 3-5 kilometerin syvyydelle.
· Pohjaveden suolapitoisuus kasvaa syvyyden myötä ja kehittää puskurivaikutuksen 1-2 kilometrin syvyydellä. Syvällä olevalla pohjavedellä ei ole mitään kosketusta pintaan ja se voi olla miljoonia vuosia vanhaa useasta jääkaudesta huolimatta. Mallit osoittavat, että puskuri olisi ehjä ydinjätekapselien porausreikiin sijoittamisen jälkeen. 
· Jätteiden kapselit ja pakkausmateriaalit voivat lisäksi toimia ihmisen rakentamina puskurina.
· Porausmenetelmien ja sijoittamisteknologian edistyminen on tehnyt ydinjätteiden sijoittamisen turvallisesta soveltamisesta ja kustannuksista paljon mahdollisempaa toteuttaa kuin 20-30 vuotta sitten.

kuvasivu 16 
Hyvin syvät porausreiät: vaihtoehtoinen menetelmä korkea-aktiivisen jätteen geologiselle sijoittamiselle

Hyvin syvät porausreiät: vaihtoehtoinen menetelmä korkea-aktiivisen jätteen geologiselle sijoittamiselle

· On mahdollista, että vaihtoehtoisen menetelmän, eli hyvin syvien porausreikien käyttö 
      käytetyn polttoaineen ja muun korkea-aktiivisen jätteen sijoittamiselle tarjoaa paremman
      pitkän aikavälin ympäristöturvallisuuden kuin louhitun sijoittamisen eli KBS-menetelmän 
      käyttö.
· Hyvin syvien porausreikien menetelmän käyttö voisi myös antaa paremman fyysisen suojan 
      pitkän aikavälin ydinaseiden leviämisriskiä vastaan kuin louhittu sijoitus.

Ympäristökysymysten yhteenveto: Ruotsin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus

· Epävarmuus KBS-loppusijoituksen fyysisistä, kemiallisista ja biokemiallisista vaikutuksista 
      tarkoittaa, että on vielä olemassa joitakin epävarmuustekijöitä turvallisuusanalyyseissä. 
      Tarpeeksi monta epävarmuustekijää, että menetelmän soveltaminen voidaan aina 
      kyseenalaistaa. 
· Jos KBS-menetelmää käytetään, sijoitustunnelit tulee sijoittaa mahdollisimman syvälle (700-1000 metriä) sisämaassa pohjaveden valuma-alueella. Tämä antaisi paremman pitkän aikavälin turvallisuuden kuin matalammat rannikkoalueet.
· On mahdollista, että vaihtoehtoisen menetelmän, eli hyvin syvien porausreikien käyttö käytetyn polttoaineen ja muun korkea-aktiivisen jätteen sijoittamiselle tarjoaa paremman   pitkän aikavälin ympäristöturvallisuuden kuin louhitun sijoittamisen eli  KBS-menetelmän käyttö.
· Hyvin syvien porausreikien menetelmän käyttö voisi myös antaa korkeamman fyysisen suojan pitkän aikavälin ydinaseiden leviämisriskiä vastaan kuin louhittu sijoitus.

Tulevat vuodet?

· Viimeisimmän turvallisuusanalyysin, SR-CA:in tarkastus
· Teollisuuden viimeisimmän tutkimussuunnitelman – FUD 2007 – tarkastus johtaa hallituksen tekemään päätökseen vuoden 2008 lopussa tai 2009 alussa 
· Ydinjäteneuvoston (Kärnavfallsrådet entinen KASAM) ajama läpinäkyvyysprojekti 
· Lisääntynyt yhteiskunnallinen keskustelu loppusijoitamisprojektin päämääristä
· Vaihtoehtojen lisätutkimus – teollisuus ei ole kiinnostunut tästä!
· 2009-2010 teollisuuden jättämä hakemus ympäristötuomioistuimelle (sekä paikkakunnan lopullinen valinta) KBS-loppusijoituksen rakentamiseksi
· Tuomioistuimen mietintö ja säätelevien tahojen tarkastus sekä suositusten antaminen hallitukselle
· Hallituksen päätös vuonna 2013 (?)
· Rakentamisen aloittaminen 2017 (?) laillisten, rakennusluvan ehtoja koskevien, lisämietintöjen jälkeen.
 

Etusivulle
Päivitetty 25.10.2007