Eduskunta

Uraanitietoa Pohjois-Karjalasta
 
 

KK 363/2006 vp -  Lasse Virén /kok
Kaivoslain tulkinta

 
 
Eduskunnan puhemiehelle

Ranskalainen kaivosyhtiö Cogema on hakenut valtauslupaa suuriin alueisiin uraanin louhintaan tarkoitettuihin tutkimuksiin Itä-Uudellamaalla. Toiminta on herättänyt paljon kohua ja avoimia kysymyksiä. Yksi maanomistajia ja rakennusvalvontaviranomaisia ihmetyttävä aihe on se, miten tämänhetkinen tilanne vaikuttaa rakentamiseen liittyviin kysymyksiin, lähinnä lupa-asioihin. Miten kaivoslakia pitäisi tulkita? Tietääkö mahdollinen myönteinen valtauspäätös rakennuskieltoa valtausalueille? Cogeman hakema valtauslupahan myönnetään aluksi enimmillään viideksi vuodeksi, jonka jälkeen voi hakea vielä jatkoa enintään kolmeksi vuodeksi. Uhkaako maanomistajia siis maksimissaan kahdeksan vuoden rakennuskielto näin aluksi? Tämän jälkeenhän kaivosyhtiö voi hakea kaivokseen tarvittavia lupia, ja jos luvat myönnetään, rakentamiset jäävät maanomistajan jälkipolville, joskin alueelle siinä vaiheessa tuskin pystyy enää mitään rakentamaan.

Miten tulee toimia haettaessa rakennuslupaa asuin- tai lomarakennuksen rakentamiseen myönteisen valtauspäätöksen jälkeen? Onko alue tulkittava rakennuskieltoalueeksi? Annetaanko valtauspäätöksessä maanomistajille ohjeita rakentamismahdollisuudesta tai pikemminkin sen poistumisesta?

Entä jos rakennuslupa myönnetään ennen myönteistä valtauspäätöstä, mutta rakentamista ei ole vielä aloitettu. Raukeaako lupa tällöin?

Mitä ovat kaivoslain 6 §:ssä valtauksen esteiksi mainitut "rakentamista tarkoittavat työt"? Voidaanko esim. uudisrakennuksen tieltä suoritettava puiden kaato tai tien teko tulevalle työmaalle katsoa tällaisiksi?

Entä miten käy tehtyjen poikkeamispäätösten tms., joissa paikka on ikään kuin katsottu rakennuskelpoiseksi? Onko näillä voimassa olevilla päätöksillä mitään arvoa?

Muun muassa Askolassa voi maatilalla rakentaa isonkin katoksen varsinaisen rakennuspaikan ulkopuolelle, esim. pellon reunaan, pelkällä ilmoituksella. Miten valtauslupapäätös vaikuttaa tällaiseen "ei luvanvaraiseen rakentamiseen"? Sama ilmeisesti koskee muutakin puutarhan ulkopuolista rakentamista; valtausaluehan sulkee pois vain 50 metrin säteellä asuin- tai lomarakennuksen ympärillä olevan maa-alueen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä lisätäkseen maanomistajien ja rakennusvalvontaviranomaisten tietoa kaivoslain tulkitsemisesta ja

miten hallitus kehottaa toimimaan perusteluissa mainituissa tilanteissa?

Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2006

Lasse Virén /kok

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lasse Virénin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 363/2006 vp:

Mitä hallitus aikoo tehdä lisätäkseen maanomistajien ja rakennusvalvontaviranomaisten tietoa kaivoslain tulkitsemisesta ja

miten hallitus kehottaa toimimaan perusteluissa mainituissa tilanteissa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Kaivoslaki (503/1965 ) ja sen lupajärjestelmään pohjautuvat oikeudet voivat synnyttää monia perusoikeuksien välisiä konfliktitilanteita. Tämä johtuu osittain kaivoslain nojalla myönnettävien oikeuksien muita oikeuksia rajoittavista vaikutuksista. Kaivoslain nojalla myönnettävät oikeudet ovat monesti etusijalla maanomistajan omistusoikeuteen perustuviin oikeuksiin nähden. Toisaalta kaivoslain nojalla myönnetyt oikeudet nauttivat myös perustuslain mukaista omaisuudensuojaa. Kaivoslain mukaiselle valtausoikeudelle on tunnusomaista, että maanomistaja säilyttää omistusoikeuden kiinteistöön, mutta valtausoikeuden haltija saa kyseessä olevan kiinteistön alueella kuitenkin yksinoikeuden harjoittaa kaivoslain mukaisia tutkimus- ja muita siihen liittyviä toimia. Tämä valtausoikeus voi käytännössä vaikuttaa maanomistajan oikeuteen hyödyntää kiinteistöään haluamallaan tavalla.

Kaivoslain 12 §:n mukaan valtaus oikeuttaa valtauskirjassa osoitetulla alueella, valtausalueella, kaivoskivennäisiin kohdistuvaan tutkimustyöhön esiintymän laadun ja laajuuden selvittämiseksi. Tutkimustyö ja alueiden käyttö on rajoitettava niihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen tutkimustyön tarkoituksen selvittämiseksi. Toimenpiteet on suoritettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja vahinkoa.

Rakennusluvat myönnetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999 ) nojalla. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole säädetty mitään esteitä tai rajoituksia rakentaa valtausalueelle. Myönnetystä valtauspäätöksestä ei seuraa rakennuskieltoa, eikä myönnetty valtauspäätös mitätöi jo myönnettyä rakennuslupaa.

Käytännössä rakennushankkeiden aloittamista jo myönnetylle valtausalueelle kannattanee kuitenkin harkita tarkoin siihen sisältyvän riskin takia. Tällaisessa tilanteessa on suositeltavaa olla yhteyksissä valtausoikeuden haltijaan ja tiedustella aiotun rakennusalueen osalta, kuinka todennäköiseltä hyödynnettävän kaivoskivennäisen löytyminen vaikuttaa. Vaikka valtausalueelle ei ole lainsäädännöllistä estettä saada rakennuslupaa, voi rakennuksen kohtalo olla pahimmassa tapauksessa ongelmallinen.

Kaivospiiriä muodostettaessa tilanne on kuitenkin toinen. Kaivoslain 22 §:n 3 momentin mukaan kaivoslain 6 §:n 1 momentin 6 ja 7 kohdan säännöksistä huolimatta valtausalue tai sen osa voidaan liittää kaivospiiriin, jos este on ilmaantunut vasta valtauskirjan antamisen jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että jos valtauspäätöksen antamisen jälkeen on rakennettu valtausalueelle esim. asuinrakennus, se voidaan liittää kaivospiiriin ja rakennus ei siis tässä yhteydessä ole este kaivospiirin myöntämiselle. Jos rakennus on ollut valtausalueella ennen valtaushakemuksen tekemistä, niin se on valtauksen ja kaivospiirin muodostamisen este.

Mitä tulee kaivoslain 6 §:n 1 momentin 6 kohdan tulkintaan, on asia harkittava aina tapauskohtaisesti. Sanotun lainkohdan mukaan valtausta ei saa suorittaa 50 metriä lähempänä rakennusta, jota käytetään tai aiotaan käyttää asuntona, loma-asuntona tai työhuoneena, taikka sellaista rakennusta varten varattua tonttia tai rakennuspaikkaa, jossa on aloitettu rakentamista tarkoittavat työt, tai yleistä rakennusta tai laitosta taikka yli 35 000 voltin jännitteistä sähkölinjaa tai muuntoasemaa, eikä puutarhassa taikka asuinrakennuksen yhteydessä olevassa puistossa.

Lisäksi kaivoslain 6 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan valtausta ei saa myöntää ilman erityistä syytä asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella, jos kunta vastustaa sitä alueiden käyttöön liittyvästä pätevästä syystä. Tämä lainkohta antaa kunnalle mahdollisuuden vastustaa valtausta alueiden käyttöön liittyvästä pätevästä syystä.

Kauppa- ja teollisuusministeriössä on vireillä kaivoslain kokonaisuudistus ja näihin seikkoihin tullaan lain valmistelutöissä erityisesti kiinnittämään huomiota.

Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2006

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
 

Etusivulle
uraanitieto @ tormunet.fi 

Päivitetty 6.4.2006