Eduskunta

Uraanitietoa Pohjois-Karjalasta
 

Pentti Tiusanen /vas, suullinen kysymys 23.3.06
Ympäristövaikutusten arvioinnin sisällyttäminen kaivoslakiin 
 

 
13. TORSTAINA 23. HELMIKUUTA 2006 kello 16.30

N:o 7) Ympäristövaikutusten arvioinnin sisällyttäminen kaivoslakiin

Pentti Tiusanen  /vas:  Arvoisa herra puhemies! Useat kansainväliset kaivosyhtiöt ovat varanneet uraanin louhintaan laajoja alueita Uudeltamaalta, Itä-Suomesta ja Lapista. Uraanin louhintaan, kuljetukseen ja louhosten ennallistamiseen liittyy terveys- ja ympäristöongelmia. Näistä ongelmista on kokemusta muun muassa Ruotsin Skövden kunnasta, jossa toiminut uraanikaivos aiheutti laajan ympäristötuhon. Suomessa oli Enon kunnassa 60-luvulla uraanikaivos, jonka vaikutukset sen alapuoliseen vesistöön olivat todettavissa pitkälti 80-luvulla. Kaivostoimintaa säätelee vanhentunut kaivoslaki, joka on ylivertaisessa asemassa muuhun lainsäädäntöön nähden. Asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöänsä koskevaan päätöksentekoon ei toteudu. Tiedustelenkin:

Onko hallitus valmis kehittämään kaivoslakia suuntaan, joka jo hankkeen alkuvaiheessa huomioi luonnon, ympäristön ja ympäristöterveyden suojelun merkityksen, esimerkiksi liittämällä siihen ympäristövaikutusarviomenettelyn jo tässä vaiheessa?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen :  Arvoisa puhemies! Lyhyesti: Näin ollaan tekemässä. Jo vuoden 2004 puolella käynnistin valmistelut vanhan kaivoslain, joka on vuodelta 65, uudistamiseksi. Tämä uudistustyö on edelleen meneillään, ja tarkoitus on, että vielä tämän eduskunnan aikaan hallituksen esitys ensin valmistuisi ja se voitaisiin tuoda tänne eduskuntaan niin, että tämä eduskunta ennättäisi sen käsitellä.

Mitä tulee näihin nyt esillä olleisiin, tässäkin kysymyksessä mainittuihin, hankkeisiin, niin nyt jo voi sanoa, että niiden käsittelyssä - nythän on kysymys vain varauksista, yhtään valtauspäätöstä ei ole tehty, vain varauksia - jo varausvaiheessa noudatetaan menettelyä, joka ylittää paljon sen minimin, mitä laki vaatii.

Pentti Tiusanen  /vas:  Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen, vastasitte tästä asiasta tehtyyn kirjalliseen kysymykseen 5. tammikuuta. Lainaus tästä vastauksesta: "Yva-lain uudistus on parasta aikaa eduskuntakäsittelyssä. Yva-asetuksen hankeluettelon tarkistamisen yhteydessä on tarkoitus täsmentää yvaa uraanin osalta." Yva-lakiin liittyvän asetuksen sisältönä on osaltaan hankeluettelo, joka määrittää sen, mistä hankkeesta on suoritettava ympäristövaikutusten arviointi. Kysynkin:

Onko hallitus todella valmis toteuttamaan tämän teidän esittämänne päätöksen, joka samalla ottaisi huomioon sen huolen, mikä nyt tällä hetkellä asukkailla esimerkiksi Uudellamaalla on ollut uraanikaivosten avaamisesta? Siis onko yva-lain asetuksen hankeluettelo nyt sitten mahdollisuus uusia tältä osin, että siihen liitettäisiin uraanikaivoksen aikainen yvaaminen?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam  :  Arvoisa puhemies! Juuri tänään ympäristöministeriön virkamiesten kanssa käytiin tästä keskustelua, ja asia on vielä pohdinnan alaisena, mutta luontevaa olisi, että tämä kytkettäisiin nyt tähän ajankohtaiseen lakiesitykseen, joka on eduskunnassa parhaillaan käsiteltävänä. Nykyinenhän laki ei edellytä sitä, että jo koeporausvaiheessa yva suoritettaisiin.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen  :  Arvoisa puhemies! Saanen tässä yhteydessä vielä lisätä, kun tällä hetkellä käydään näillä mainituilla paikkakunnilla ja seuduilla keskustelua siitä, mitä nyt ollaan tekemässä, vielä kertaalleen: Ensiksi voidaan tehdä varaus johonkin alueeseen enintään yhdeksän neliökilometrin alueelle. Se on voimassa vain vuoden, ja se ei anna oikeutta vielä varsinaisiin kaivauksiin ollenkaan. Varauksen jälkeen voidaan tehdä valtaushakemus. Niitä on tällä hetkellä ministeriössä seitsemän, ja näiden seitsemän valtaushakemuksen osalta noudatetaan paitsi paljon suurempaa tiedottamista kuin mitä laki vaatii, myös paljon laajempaa kuulemista kuin mitä laki edellyttäisi. Näin menetellään tässä tilanteessa. Siinä kaikki.

Antti Kaikkonen  /kesk:  Arvoisa puhemies! Tuolla Itä-Uudenmaan alueella tilanne on aika vakava tällä hetkellä ja ihmisten tunnelmat ovat hyvin levottomia. Voi sanoa, että paniikkimielialaakin on ilmassa. Sieltä on paljon oltu yhteyksissä, ja tämä todella koskettaa tuon alueen ihmisiä, tuhansia ihmisiä suoraan ja välillisesti koko Itä-Uudenmaan maakuntaa. Siellä on hyvin konkreettisia tilanteita nyt tämän syntyneen tilanteen johdosta, esimerkiksi asuntokauppa on monissa kunnissa aivan jäissä. Haluaisinkin kysyä, kun tiedetään ongelmat, mitä uraanikaivoksiin liittyy maailmalla, terveysongelmat ja muut suorat, välittömät ongelmat niiden läheisyydessä:

Mikä on hallituksen perussuhtautuminen siihen, että uraanikaivoksia Suomeen perustettaisiin? Eikö olisi parempi lähteä siitä, että niitä ei ainakaan asutuille alueille Suomessa perustettaisi?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen  :  Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, jos jollakin paikkakunnalla - niin kuin tiedän asian olevan näillä nyt puheena olevilla paikkakunnilla - on tällä hetkellä voimassa oleva oikeusvaikutteinen kaava ja jos tuon oikeusvaikutteisen kaava-alueen osalta esimerkiksi kunnalla on se käsitys, että sen kaavan käytännön toteuttamista vaikeuttaa se, että sinne edes valtausta myönnettäisiin puhumattakaan siitä, että kaivospiiri sinne perustettaisiin, niin se on kyllä aika vahva asia vaikuttamaan siihen, että tuota valtauslupaa ei voitaisi antaa. Tällä yritän vähän nyt lievittää sitä paniikkimielialaa, mitä ehkä tahattomasti nyt ollaan vähän synnyttämässä vähän siellä sun täällä; tällaiseen paniikkimielialaan ei ole aihetta.

Mitä muutoin tulee siihen, voisiko Suomessa olla uraanikaivoksia, niin kun Suomessa on neljä toiminnassa olevaa ydinvoimalaitosta ja viidennettä rakennetaan, niin se ajatus, että me ensin teemme päätöksen, että täällä voidaan käyttää ydinvoimaa, ja olemme sitä mieltä, että kunhan se uraani vain kaivetaan muualta ylös, ei mielestäni ole kovin toimiva periaate. Mutta jos Suomessa sitten joku kerta uraanikaivos tänne syntyy, niin totta kai on huolehdittava siitä, että se olisi sitten sellaisella alueella, että siitä ei aiheutuisi haittaa väestölle.

Timo Soini  /ps:  Arvoisa herra puhemies! Todellakin maaomaisuuden arvo ja asuntojen arvot ovat siellä menossa alaspäin ja mahdollisesti metsäomaisuuden arvo. Korvauskysymys kiinnostaa: kuka korvaa sitten mahdollisesti, jos vaikka tehdään varaus mutta valtausta ei tulekaan, mitään konkreettista ei tapahdukaan, mutta kuitenkin nämä arvot menevät alaspäin. Esimerkiksi Pukkilan kunnassa, ja monessa sielläpäin, he ovat tehneet paljon ponnisteluja, että saisivat sinne uusia asukkaita ja saisivat uutta toimintaa ja maaseutu elinvoimaa. Miten on tämä korvauskysymys? Kenen vastuulla se sitten loppujen lopuksi on, että näitä arvojen menetyksiä tulee, huolimatta siitä, että valtausta ei sitten lopulta tehtäisi?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen  :  Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, varauksen voi tehdä tällä hetkellä voimassa olevan lain mukaan jättämällä siitä ilmoituksen paikalliseen maistraattiin, ja se kirjataan, ja se on suurin piirtein sillä selvä. Me pidämme nyt lain minimivaateista huolimatta huolen siitä, että siitä jo siinä vaiheessa kerrotaan kuitenkin julkisesti. Mitä tämä varaus merkitsee, niin vielä kertaalleen: Ei siellä kaivella yhtään mitään. Ei se ole minkäänlaista esikaivostoimintaa, se on käyskentelemistä geigermittari kädessä ja ehkä jotain muuta vastaavaa siellä, ei mitään muuta.

Siihen, kuka korvaa: On minusta vähän liioiteltua väittää, että siellä arvot alkaisivat laskea. Jos on paikkakunta, jossa on oikeusvaikutteinen kaava, niin kunnalla on ehdottoman selvästi sananvalta. Se voi sanoa, että tässä meillä on kaava, tässä me aiomme tehdä tätä ja tätä, tähän ei voida kaivosta rakentaa, ja se riittää perustaksi sille, että lupaa varsinaiselle valtaukselle ei sitten tultaisi antamaan.

Heidi Hautala  /vihr:  Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen sanoi, että näistä valtaushakemuksista tiedotetaan asukkaille nyt enemmän kuin laki edellyttää, ja sanon vaan, että sietääkin. Teidän ministeriönne ylitarkastaja eilen vihreän eduskuntaryhmän tilaisuudessa kertoi, että kun hän on käynyt näissä lukuisissa asukkaiden vaatimissa tilaisuuksissa, niin ihmiset ovat siellä joko hieman vihaisia tai hyvin vihaisia, eli mitään vaihtoehtoja varmaan ei ministeriöllä ole. Ed. Tiusanen luetteli aika tarkkaan tämän voimassa olevan vuoden 65 kaivoslain pahimmat puutteet, ja minulla on tässä lakialoite, jonka kuka tahansa kollega voi allekirjoittaa, jossa niitä pyritään muuttamaan. Kysyisinkin ministeri Pekkariselta:

Voitaisiinko tätä lain uudistusta kiirehtiä? Voitaisiinko siitä ne pahimmat epäkohdat kuitenkin korjata, että ihmisten oikeussuoja ja oikeusturva ja ympäristön etu toteutuisivat?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen  :  Arvoisa puhemies! Kaikkiin niihin hankkeisiin, jotka nyt ovat vireillä, sovelletaan joka tapauksessa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Meillä ei ole sellaista taannehtivaa lainsäädäntöä. Tämä kannattaa ensin muistaa. Muutoin tämän lain uudistaminen on niin kiireisessä vauhdissa menossa eteenpäin kuin suinkin vaan Suomesta parhaan asiantuntemuksen, mikä löytyy, pohjalta voidaan sitä eteenpäin viedä. Vielä kertaalleen lupaan, että se tulee kyllä - ei tule kevätkaudella, mutta syyskaudella - tänne.

Christina Gestrin  /r:  Värderade talman! Minister Pekkarinen sade att den nya gruvlagen kommer att stärka miljöaspekterna. Jag undrar om man också kommer att stärka markägarnas och kommunernas roll vid behandlingen av tillstånden om utvinning. Kommer regeringen att se till att kommunerna får mera att säga till om också i fråga om oplanerade områden i kommunen?

Kysyn siis ministeri Pekkariselta: Kun tätä kaivoslakia nyt uudistetaan, niin onko aikomus myös vahvistaa maanomistajien mahdollisuutta vaikuttaa asiaan ja myös vahvistaa kuntien mahdollisuutta vaikuttaa näihin lupiin myös niillä alueilla, joilla ei ole vahvaa kaavaa?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen  :  Arvoisa puhemies! Tarkoitus on kyllä vahvistaa sen yhteisön mahdollisuutta, jota esimerkiksi valtaushakemus koskee - en puhu vielä kaivospiiristä ja varsinaisesta kaivostoiminnasta ollenkaan - sen alueen, jota tämä valtaushakemus koskee. Tarkoitus on vahvistaa myös sen yhteisön yhteistä näkemystä siitä, onko tämän yhteisön kannalta tarkoituksenmukaista ja oikein, että tässä tapahtuisi vaikkapa nyt uraanikaivostoimintaa jnp. Tätä on tarkoitus vahvistaa. Voi olla, että monta kertaa on myös niin päin, että maanomistaja saattaa jossakin tapauksessa jopa halutakin, että voisi olla ihan hyvä, että täällä olisi kaivostoimintaa, mutta se laajempi yhteisö siinä ympärillä saattaakin olla toista mieltä. Tasapainossa kummankin tahon näkemykset varmaan tullaan ottamaan huomioon väheksymättä - haluan sitä korostaa - nyt erityisesti sen yhteisön yhteistä näkemystä siitä, mikä on hyvä ja mikä on huono.

Puhemies: Kysymys on loppuun käsitelty
 

Etusivulle
uraanitieto @ tormunet.fi 

Päivitetty 6.4.2006