Eduskunta

Uraanitietoa Pohjois-Karjalasta
 

Astrid Thors /r,  KIRJALLINEN KYSYMYS 1092/2005 vp
Valtaushakemus ja ympäristövaikutusten arviointi
 

 
Suomennos

Eduskunnan puhemiehelle

Useat yritykset ovat vuosien 2005 ja 2006 aikana osoittaneet kiinnostusta Suomen kallioperässä olevaa uraania kohtaan. Ranskalainen yritys, Cogema, on tehnyt Askolan kunnassa ns. valtaushakemuksen 166 alueesta. Julkisuudessa on myös sanottu pohjoisessa Porvoossa ja Myrskylässä olevan potentiaalisia alueita uraaniesiintymien valtaukseen.

Kaivostoimintaa sääntelevä lainsäädäntö ja sen suhde ympäristövaikutusten arviointia koskevaan lainsäädäntöön ei välttämättä ole selkeimpiä. Kaivoslaki onkin vuodelta 1965, vaikka siihen on tehty eräitä muutoksia 1990-luvulla.

Lähinnä ainoastaan kunta voi asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan perusteella vastustaa kaivostoimintaa. Muussa tapauksessa kaivosoikeus on myönnettävä. On kuitenkin olemassa ehdottomia esteitä, kuten asutuksen ja teollisuuden läheisyys.

Toisin kuin muissa hankkeissa, joissa pyritään tekemään ympäristövaikutusten arviointi, YVA, mahdollisimman aikaisin, vaikuttaa siltä kuin YVA pitäisi tehdä vasta, kun ns. kaivospiiri, siis alueen määrääminen kaivostoimintaan, muodostetaan tai kun kaivosoikeus myönnetään. Toisena mahdollisuutena on, että kunta tekee YVA:n kaavoituksen yhteydessä.

Vaikka eduskunta parhaillaan käsittelee YVA-lain muutosta, sen suhteeseen kaivostoimintaan ei puututa millään tavalla. Ns. Århusin yleissopimuksessa on kuitenkin olemassa eräitä kansainvälisiä säännöksiä siitä, miten tietoja on annettava ja kuka voi vaikuttaa lupa- ja kaavoitusprosesseihin.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Ovatko kaivoslain säännökset valtauksesta, kaivospiiristä ja kaivosoikeudesta riittävän yksiselitteisiä siten, että ympäristövaikutusten arviointi tehdään varmasti riittävän varhaisessa vaiheessa, jolloin hankkeeseen vielä voi vaikuttaa ja

noudattavatko nykyiset säännöksemme tässä asiassa ns. Århusin yleissopimuksen edellyttämiä säännöksiä käynnissä oleviin kaavoitusprosesseihin liittyvän tiedottamisen ja valvonnan osalta?

Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 2006

Astrid Thors /r
 

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Astrid Thorsin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1092/2005 vp:

Ovatko kaivoslain säännökset valtauksesta, kaivospiiristä ja kaivosoikeudesta riittävän yksiselitteisiä siten, että ympäristövaikutusten arviointi tehdään varmasti riittävän varhaisessa vaiheessa, jolloin hankkeeseen vielä voi vaikuttaa ja

noudattavatko nykyiset säännöksemme tässä asiassa ns. Århusin yleissopimuksen edellyttämiä säännöksiä käynnissä oleviin kaavoitusprosesseihin liittyvän tiedottamisen ja valvonnan osalta?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Etsintä- ja kaivostoiminnasta säädetään kaivoslaissa (503/1965 ), joka kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan. Lisäksi sovellettavaksi tulee muun muassa ympäristölainsäädäntö mukaan lukien maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999 ), jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan. Eri lainsäädäntöjen nojalla toimivaltaiset viranomaiset toimivat yhteistyössä keskenään.

Pääsääntöisesti ympäristövaikutusten arviointi tehdään vasta kaivospiirivaiheessa. Valtausvaiheessa ympäristövaikutusten arviointi olisi liian raskas menettely, sillä ympäristövaikutusten arviointimenettely on tarkoitettu hankkeisiin, joilla on huomattavasti merkittävämpiä ympäristövaikutuksia. Valtaus on tutkimusoikeus, joka oikeuttaa kaivoskivennäisten etsintään sekä antaa oikeuden koelouhintaan ja rikastukseen, siltä osin kuin nämä ovat tarpeen tutkimustyön kannalta.

Kaivoslain 23 a §:n 1 momentin mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (468/1994 , YVA-laki) tarkoitettua hanketta koskevaan kaivospiirihakemukseen on liitettävä YVA-lain mukainen arviointiselostus ja hakemukseen annettavasta päätöksestä on käytävä ilmi, miten YVA-lain mukainen arviointi on otettu huomioon.

YVA-lain 4 §:n 1 momentin ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (268/1999 , YVA-asetus) hankeluettelon perusteella YVA-menettelyä sovelletaan aina metallimalmien tai muiden kaivoskivennäisten louhintaan, rikastamiseen ja käsittelyyn, kun irrotettavan aineksen kokonaismäärä on vähintään 550 000 tonnia vuodessa tai avokaivoksiin, joiden pinta-ala on yli 25 hehtaaria (YVA-asetus 6 § 2 a kohta). Lisäksi YVA-menettelyä sovelletaan aina asbestin louhitaan edellä mainituista kokorajoista riippumatta (YVA-asetus 6 § 2 c kohta).

YVA-lain 4 §:n 2 momentin perusteella YVA-menettelyä voidaan yksittäistapauksessa soveltaa muunkin kokoiseen kaivoshankkeeseen, jos siitä todennäköisesti aiheutuu hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.

YVA-lain 7 §:n mukaan hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä YVA-menettelyssä ennen kuin hankkeen toteuttamiseksi ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. YVA-lain 13 §:n mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen kuin se on saanut käyttöönsä arviointiselostuksen ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon.

Jotta toiminnanharjoittaja voisi liittää arviointiselostuksen kaivospiirihakemukseen, on kaivoshanketta koskeva YVA-menettely käynnistettävä arviointiohjelman laatimisella huomattavasti ennen hakemuksen jättämistä. YVA-lain 8 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on toimitettava arviointiohjelma yhteysviranomaiselle suunnittelun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hankkeen muu valmistelu huomioon ottaen. Pääsääntöisesti YVA-menettelyn käynnistäminen tulee kaivosten osalta ajankohtaiseksi siirryttäessä valtausvaiheen tutkimustyöstä varsinaisen kaivoskivennäisten hyödyntämistä koskevan kaivoshankkeen suunnitteluun. Yhteysviranomainen tiedottaa arviointiohjelmasta kuuluttamalla siitä hankkeen arvioidulla vaikutusalueella sekä huolehtii siitä, että arviointiohjelmasta pyydetään tarvittavat lausunnot ja varataan esimerkiksi vaikutusalueen asukkaille mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen. Samoin menetellään arviointiselostuksen osalta.

Kaivoshankkeen suunnittelu voi edellyttää myös maankäyttö- ja rakennuslain perusteella tapahtuvaa kaavoitusta. Tällöin sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain vaikutusten arviointia ja osallistumista koskevia säännöksiä.

Maankäyttö- ja rakennuslain osallistumista ja muutoksenhakua koskevat säännökset täyttävät Århusin yleissopimuksen vaatimukset. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan YVA-lain muutoksen (HE 210/2005 vp ) keskeisenä tarkoituksena on varmistaa näiden vaatimusten täyttyminen myös YVA-lain osallistumista ja muutoksenhakua koskevien säännösten osalta.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on 6.4.2005 asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotusta kaivoslain ja sen nojalla annettujen säännösten muuttamiseksi. Työryhmän toimikausi päättyy 29.12.2006. Työryhmä selvittää muun muassa YVA-menettelyn suhdetta kaivoslain valtausta, kaivospiiriä ja kaivosoikeutta koskeviin säännöksiin sekä Århusin yleissopimuksen nojalla tarvittavia säännöksiä.

Edellä esitetyn perusteella käsitykseni on, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen etsintä- ja kaivostoimintaan tapahtuu sellaisessa vaiheessa, jolloin hankkeeseen voidaan asianmukaisesti vaikuttaa. Katson myös, että kaavoitusprosesseihin liittyvä tiedottaminen ja valvonta täyttävät Århusin yleissopimuksen määräykset.

Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2006

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
 

Etusivulle
uraanitieto @ tormunet.fi 

Päivitetty 6.4.2006