Eduskunta

Uraanitietoa Pohjois-Karjalasta

KANSANEDUSTAJA HEIDI HAUTALA (VIHR): 
Kirjallinen kysymys 728/2006 vp
 
Skandinavian Minerals Limitedin kaivosylitarkastajan esteellisyys
 

 
Eduskunnan puhemiehelle

Scandinavian Minerals Limited on nimittänyt marraskuun alusta liiketoimintajohtajakseen kauppa- ja teollisuusministeriön kaivosylitarkastajan Krister Söderholmin. Hän tulee vastaamaan yhtiön omistaman Kevitsa-projektin viemisestä tuotantoasteelle ja muista yhtiön liiketoiminnan osa-alueista Suomessa. Söderholm toimii myös Scandinavian Mineralsin Suomen tytäryhtiön, Kevitsa Miningin, toimitusjohtajana. Osana tehtävästä maksettavaa korvausta yhtiö on myöntänyt Söderholmille 100 000 kappaletta lunastusarvoltaan 4,5 dollarin arvoisia viiden vuoden optioita.

Hallintolain 27 §:n ja 28 §:n mukaan virkamies katsotaan esteelliseksi muun muassa omassa asiassaan samoin kuin asiassa, jossa joku hänen läheisensä on asianosaisena.

Esteellisyys on kysymyksessä myös silloin, jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa virkamiehelle tai hänen läheiselleen. Palvelus- tai toimeksiantosuhde hallintoasian asianosaiseen tai muuhun asian ratkaisusta hyötyvään tahoon tekee virkamiehen niin ikään esteelliseksi, ja virkamies on esteellinen, jos hän tai hänen läheisensä on merkittävässä asemassa sellaisessa yhteisössä, joka on käsiteltävänä olevan hallintoasian asianosainen tai erityinen hyötyjä.

Kysymys on yleisestä luottamuksen vaatimuksesta viranomaistoiminnan puolueettomuutta ja tasapuolisuutta kohtaan.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 23 §:n kohdassa Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto todetaan, että viranomaisenpalveluksessa oleva samoin kuin luottamustehtävää hoitava ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan 
merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä muutakaan viranomaisessa toimiessaan tietoonsa
saamaa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun toiminta viranomaisessa tai tehtävän hoitaminen viranomaisen lukuun on päättynyt.

Työssään kauppa- ja teollisuusministeriön ylitarkastajana Söderholmilla on pääsy kaivosvaltaushakemuksia ja -varauslupia hakevien yritystenliiketoimintaan liittyviin asiakirjoihin. Scandinavian Mineralsin palvelukseen siirtyessään tulevalla liiketoimintajohtajalla on siis tiedossaan edellisestä työpaikastaan saa-maansa informaatiota kilpailevien yritystenliikesalaisuuksista. Hallintomenettelylain ja jukisuuslain perusteella Söderholmin nopea siirtyminen uusiin tehtäviin on vähintäänkin kyseenalaista.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten valtioneuvosto aikoo huolehtia siitä, että kaivosylitarkastaja Krister Söderholmin mahdollinen esteellisyys virkatehtäviensä hoidossa otetaan huomioon laissa edellytetyllä tavalla, ja siitä, ettei hän syyllisty julkisuuslain 23§:n mukaisen vaitiolovelvollisuuden rikkomiseen nykyisessä tehtävässään kaivosylitarkastajana ja tulevassa tehtävässään kaivosyhtiö Scandinavian Minerals Limitedin johdossa?

Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2006

Heidi Hautala /vihr

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Suomessa on normaalia, että henkilöstöä siirtyy yksityiseltä sektorilta julkiselle sektorille ja päinvastoin. Tätä kansalaisten yhdenvertaisuutta ylläpitävää liikkuvuutta on pidettävä sekä yksityisen että julkisen sektorin kannalta hyvänä ja toimivana käytäntönä.

Virkamiesasema asettaa viranhaltijalle vaatimuksia niin objektiivisuuden kuin salassapidonkin osalta. Erityisen herkkä tilanne on työ- tai virkasuhteen päättymistilanteissa. Valtion virkamiehiin sovellettavat esteellisyyden perusteet ovat hallintolain (434/2003 ) 28 §:ssä. Esteellisyyttä arvioitaessa kiinnitetään huomiota erityisesti virkamiehen päätehtäviin ja esteellisyyden pitää olla todennäköistä ja toistuvaa. Virkamies on aina velvollinen ottamaan huomioon esteellisyytensä käsitellessään asiaa päätoimessaan ja hän ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään. Hallintolaki edellyttää esteellisyyskysymyksen ratkaisemista viipymättä. Osana objektiivisuusvaatimusta julkinen virka edellyttää myös julkista luotettavuutta. Luottamuksen vaarantuminen tehtävien tasapuolisen hoitamiseen on perusteena väljempi kuin esteellisyysperuste.

Virkamiehen keskeiset ilmaisuvapauden käyttämisen nimenomaiset rajoitukset perustuvat valtion virkamieslain (750/1994 ) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999 , jäljempänä julkisuuslaki) säännöksiin. Lisäksi rikoslaissa säädetään virkasalaisuuden rikkomisesta. Valtion virkamieslain 17 §:n mukaan virkamiehen vaitiolovelvollisuudesta on voimassa, mitä julkisuuslaissa ja muussa laissa säädetään. Vaitiolovelvollisuus on yksilöity julkisuuslain 23 §:ssä. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun toiminta viranomaisessa tai tehtävän hoitaminen viranomaisen lukuun on päättynyt. Lisäksi on säädetty, ettei edellä mainittu henkilö saa myöskään käyttää salassa pidettäviä tietoja omaksi taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi (hyödyntämiskielto). Asiakirjasalaisuudesta on säädetty julkisuuslain 22 §:ssä.

Poikkeuksena julkisesta sektorista yksityisellä sektorilla on jossakin määrin käytäntönä, että työntekijän kanssa voidaan sopia kilpailukiellosta erityisen painavasta syystä jo työsopimusta tehtäessä tai sen aikana työsopimuslain (55/2001 ) 3 luvun 5 §:n nojalla siten, että palvelussuhteen päätyttyä työntekijä ei saa perustaa kilpailevaa yritystä tai mennä kilpailevan yrityksen palvelukseen. Virkamiesten kohdalla vaitiolovelvollisuutta voidaan pitää yleisenä virkamiehen virkavelvollisuutena ja lojaliteettivelvollisuutena työnantajaansa, viranomaista, kohtaan. Jo voimassa olevan lainsäädännön perusteella virkamiehellä on monitahoinen vastuu toiminnastaan. Vastuu on hallinto-, rikos- ja vahingonkorvausoikeudellista.

Kysymyksen tarkoittamassa tapauksessa kauppa- ja teollisuusministeriön kaivosylitarkastaja irtisanoutui virastaan 25.9.2006 ja ilmoitti samalla itse esteellisyydestään. Irtisanomisilmoituksen saatuaan ministeriö ryhtyi välittömästi esteellisyyden ja salassapidon edellyttämiin riittäviin ja välttämättömiin työnjohdollisiin toimenpiteisiin sisäisin tehtäväjärjestelyin. Kaivosylitarkastaja ei ole enää tämän jälkeen osallistunut kaivosoikeuksia koskevien hakemusten käsittelyyn eikä muutoinkaan toiminut viranomaisominaisuudessa kaivosasioissa. Tehtäväjärjestelyt koskivat myös ei-julkisiin kaivosrekisteritietoihin pääsyä.

Kaivosylitarkastaja on jäänyt 30.9.2006 vuosilomalle virkasuhteensa päättymiseen 31.10.2006 saakka. Hänen hallinnolliset tehtävänsä ovat liittyneet irtisanoutumisesta lukien 29.9.2006 saakka virkasuhteen päättymisen valmisteluun, joihin esteellisyydellä ei ole ollut vaikutusta. Kaivosylitarkastajalle on myös luovutettu 28.9.2006 virkamiehen salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta käsittelevä muistio, jonka sisällön merkitystä lähin esimies on painottanut vielä hänelle suullisesti.

Virkasuhteessa olevilla on virkavelvollisuutenaan ottaa itse huomioon esteellisyysperusteet. Kauppa- ja teollisuusministeriössä on välittömästi huolehdittu siitä, että kaivosylitarkastajan jätettyä irtisanomisilmoituksensa hän ei ole enää käsitellyt kaivoslain mukaisia hakemuksia eikä ole muutoinkaan hoitanut kaivoslakiin liittyviä viranomaistoimia. Kaivosylitarkastajaa on myös nimenomaisesti muistutettu häntä sitovasta, lakiin perustuvasta vaitiolovelvollisuudesta. Ministeriö on myös viranomaistoiminnassaan huolehtinut siitä, että puolueettomuuden ja riippumattomuuden vaatimukset täyttyvät. Jos lopulta kävisi niin, että tässä asiassa tulisi aihetta epäillä, että salassapitovelvollisuutta ei myöhemmin ole noudatettu, tullaan asia tapauskohtaisesti selvittämään.

Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 2006

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
 

Etusivulle
uraanitieto @ tormunet.fi 

Päivitetty 17.10.2006