Uraanitietoa Pohjois-Karjalasta
 

Suomen uraanikaivosten vastaiset kansanliikkeet yhdistivät viime viikonloppuna voimansa Kolilla. Uraanikaivosyhtiöt ovat varanneet alueita Itä-Uudeltamaalta, Länsi-Uudeltamaalta, Kuusamosta ja Sallasta sekä Pohjois-Karjalasta, joista kuultiin paikalliset puheenvuorot. 

Yhteistä on, että varaukset ovat ällistyttäneet ihmiset: miten Suomessa voidaan tehdä tällaista, voidaanko ihmisten vuosisataiset tilat ja elinkeinot sekä luonto laillisesti vaarantaa? Erojakin löytyi. Jotkin kunnat ovat yksimielisesti ja avoimesti ottaneet kielteisen kannan, kun taas Enon ja Kontiolahden kunnanhallitusten lausunnot on tulkittu myönteisiksi uraanikaivoshankkeille. 

Pohjois-Karjalasta on eri uraanikaivosyhtiöille varattu laaja alue alkaen Kontiolahdesta ja Enosta jatkuen aina Kolin kansallispuistoon saakka ja varauksia on myös Juuan Joensuunkylässä. Kauppa- ja teollisuusministeriö käsittelee ensimmäisenä ranskalaisen Cogema/Areva-yhtiön Enon ja Kontiolahden valtaushakemukset. Elokuun loppuun mennessä luvattu ennakkopäätös linjaa kaikkia tulevia päätöksiä. Kansanliikkeet vaativat valtaushakemusten hylkäämistä. 

Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Pentti Tiusanen (vas.) neuvoi kuntia olemaan aktiivisia, aina ei tarvitse vain odottaa: "Kuntien pitäisi kansalaisten edustajina antaa nyt omia lausuntojaan kaivoslain käsittelyssä. Kunta voi pyytää ministeriöstä lausunnolle käsittelyssä olevan lain." 

Tiusanen painotti, että uraanikaivosten vastustaminen ei ole hysteriaa. YK:n biodiversiteetti-sopimuksen mukaan olemme velvoitettuja suojelemaan lajistoamme. Uraanikaivokset eivät ole turvallisia, vaan esimerkiksi jätealtaiden vuotoja on sattunut 2000-luvullakin länsimaissa. 

Joensuun yliopiston ympäristöpolitiikan professori Pertti Rannikko tulkitsi päättäjien epävarmuuden olevan ominaista syrjäseuduille, missä saatetaan reagoida vasta, kun on liian myöhäistä. 

Uraanikaivoksista hyötyisivät ylikansalliset kaivosyhtiöt, kun taas Pohjois-Karjala kokonaisuudessaan kärsisi, jos johonkin kuntaan tulisi uraanikaivos. Työllistävä vaikutus jäisi pieneksi, sen on myöntänyt myös Arevan Suomen johtaja Osmo Kaipainen. 

Kolin kansallispuiston johtaja Lasse Loven nosti esiin Kolin arvon yhteisenä omaisuutena: - Jokaisella kansalaisella on vastuu osallistua keskusteluun ja puolustaa Kolia, jonka henkinen vaikuttavuus yltää koko suomalaiseen yhteiskuntaan, jopa Eurooppaan asti. Myös paneelikeskustelun puheenjohtaja, kontiolahtelainen teologian tohtori Pauliina Kainulainen muistutti Kolin olevan pyhä paikka. 

Pentti Tiusasen ja ympäristötutkija Tapio Reinikaisen esitykset voi katsella netissä osoitteessa http://uraanitieto.tormunet.fi, josta löytyy myös mm. varausten ja valtaushakemusten kartat. 

Anu Laakkonen
 

Etusivulle
uraanitieto @ tormunet.fi 

Päivitetty 15.8.2006