Uraanitietoa Pohjois-Karjalasta
  
HS 20.1.2007
Uraanikaivosten vastustajat iloitsivat Cogeman valtauslupien epäämisestä
Ministeriö esti ranskalaisyhtiön kaivosvaltaukset Suomessa yhteensä 180 neliökilometrillä

Anna Karismo Helsingin sanomat

 Ranskalainen malmiyhtiö Cogema harkitsee valitusta kauppa- ja teollisuusministeriön perjantaisesta päätöksestä hylätä yhtiön uraanivaltaushakemukset Uudellamaalla ja Kolarissa.

Cogeman edustajat Pariisissa ja Suomessa olivat yllättyneitä siitä, että ministeriö päätti hylätä kaikki valtaushakemukset yhdessä läjässä.

Yhtiön sisällä oli perjantaina kuitenkin hämminkiä jatkotoimenpiteistä. Cogeman viestintäosastolta Pariisista kerrottiin, että yhtiö ei aio valittaa päätöksestä eikä yritä hakea valtauslupia uudelleen.

"Suomen päätös oli pettymys, mutta hakemus on nyt käsitelty, ja se siitä. Meillä on lupia muuallakin Suomessa", Julien Duperray Cogeman viestintäosastolta sanoi.

Yhtiön Suomen-asiamies Osmo Kaipainen puolestaan sanoi, että asia ei ole vielä loppuun käsitelty.

"Oma kantani on, että koska Suomessa päätöksistä voi valittaa 45 vuorokauden ajan, meillä on nyt aikaa harkita", Kaipainen perusteli.

Valitusaika päättyy 19. maaliskuuta. Sen jälkeen mikä tahansa malmiyhtiö voi hakea valtauslupia alueille uudestaan.

Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan Cogeman valtaushakemukset ja selvitykset olivat puutteellisia.

Hakemusten tiedot eivät ministeriön mukaan riittäneet esimerkiksi Natura-alueiden osalta.

"Minun käsitykseni on, että valtaukset eivät olisi uhanneet Naturaa. Tutustun nyt tarkemmin hylkäyspäätökseen", Kaipainen vastasi.

Cogeman hakemukset koskivat 117 valtausaluetta eli yhteensä peräti 180 neliökilometriä maata. Haettu alue oli ministeriön mukaan aivan liian laaja.

"Tässä hakemuksessa ei ole kursailtu. Mitään edes likimain tämän tapaista ei ole ennen haettu", kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk) arvioi tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

"Ei tämmöisiä laajoja alueita asutuksen keskellä voi antaa uraanivaltaukselle", vanhempi hallitussihteeri Anja Liukko perusteli.

Ministeriön mukaan Cogema on laajoilla aluevaltaushakemuksillaan "ilmiselvästi" pyrkinyt estämään kilpailijoiden toimintaa.

Cogeman Kaipainen huomautti, että malmia etsivä yhtiö tarvitsee riittävän suuren etsintäalueen geologisten havaintojen tekemiseen.

"Ensin tutkitaan suurelta alueelta, ja sitten kun malmia löytyy, aluetta pienennetään kolmen neljän vuoden kuluttua", Kaipainen selitti.

Pekkarinen kuitenkin korosti, että hylkäyspäätöksestä huolimatta ydinenergiaa tuottavassa maassa pitää voida tuottaa myös raaka-ainetta eli uraania.

"Sekä moraalisesti että juridisesti uraanin etsinnän on oltava mahdollista Suomessa tulevaisuudessa."

Cogema on jo saanut yhteensä 18 uraanivaltauslupaa Pohjois-Karjalan Enoon ja Kontiolahdelle. Yli 50 henkeä tai yhteisöä on vaatinut korkeinta hallinto-oikeutta hylkäämään luvat.

Maailman suurimmat uraanintuottajat ovat Kanada, Australia ja Nigeria. Cogema on maailman suurimpia uraaninlouhijia, ja sillä on toimintaa kymmenissä maissa.

Ministeriö hyväksyi perjantaina ehtojen kera kanadalaisen Namuran hakemuksen Kuusamossa. Yhtiö saa tehdä radon-tutkimuksia, mutta ei mitään muita toimenpiteitä. 
 

Kraufvelinit ostavat samppanjaa ja maalia
Kansalaisliikkeen jäsenet juhlivat työvoittoa

Kari Kiuru, Helsingin sanomat

Karita ja Timo Kraufvelin pääsevät nyt toden teolla kunnostamaan kolme vuotta sitten hankittua kartanorakennusta.

ASKOLA. Kylänpään vanhan kartanorankennuksen nykyisille omistajille tulee lähipäivinä asiaa Alkoon ja maalikauppaan.

"Suomessa on nykyisin sellainen laki, että ampua ei saa 300 metriä lähempänä, mutta kaivoksen saa tehdä 50 metrin päähän. Kyllä ministeriön päätöksen kunniaksi pitää nyt samppanjapullo hakea", Karita Kraufvelin iloitsi Askolan Särkijärvi-Huuvarissa perjantaina, kun hän sai tiedon kielteisestä uraanivaltauspäätöksestä.

Aviomiehen Timo Kraufvelinin ostoslista oli käytännönläheisempi. "Maalia nyt voi ainakin ostaa. Ostimme talon kolme vuotta sitten. Tähän saakka on pitänyt miettiä, kannattaako vanhaa taloa lähteä korjaamaan. Vastapuolellahan rahatukkoja tosin on, ja heillä on 45 päivää aikaa valittaa päätöksestä."

Itä-Uudeltamaalta tuli viime kesänä yli 500 lausuntoa, joissa vastustettiin kaivosyhtiön valtaussuunnitelmia.

Kansalaisliikkeen johtohahmoihin kuuluva Tapio Reinikainen luonnehtii ministeriön päätöstä työvoitoksi. "Ihmiset ovat olleet raivoissaan. Kansalaisvaikuttamisella on kuitenkin voimaa. Nyt täytyy vain uudistaa kaivoslakia, ettei vastaavaa enää pääse tapahtumaan."

Reinikainen pitää valitettavana Kuusamon valtaushakemuksen hyväksymistä. "Siellä on Kitkajoen yläosat ja kansainvälisesti tunnettu matkailukohde Karhunkierros. Kuusamossa on myös toimivaa elinkeinoa, ja ihmisiä pidetään vielä epätietoudessa ammatin harjoittamisesta."

Kuusamon kaupunginjohtaja Timo Halonen pitää kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä odotettuna.

"Kaivoslaki on vahva. Kaavoituksellisia esteitä asialle ei ole. Valtaushan on vasta oikeus tutkia kaivoshanketta. Vielähän meitä Namuran suunnitelmista asian jatkokäsittelyn yhteydessä kuullaan."

Kuusamolaisten suhtautuminen hankkeeseen on Halosen mukaan ollut varauksellista. "Turvallisuus- ja ympäristöriskejä asiaan liittyy. Vielä suurempana uhkana on uraanista syntyvä mielikuva. Mikä on sen vaikutus matkailuimagolle, jos kaivostoiminta alkaa." 
 

TAUSTA
Valtavat valtaushankkeet

 Ulkomaiset yhtiöt hakivat 2004 ja 2005 uraanin etsintään oikeuttavia valtauksia Itä- ja Länsi-Uudellemaalle, Pohjois-Karjalaan, Kuusamoon ja Lappiin. Alueiden kokonaisala oli lähes 500 neliökilometriä.

Jos valtaukset olisi hyväksytty, yhtiöt olisivat saaneet etsiä uraania vuosikausia. Maanomistajille korvauksia olisi tullut kymmenen euroa hehtaarilta vuotta kohden.

Uraanikaivoksilta louhittavan malmin uraanipitoisuus on yleensä noin yksi prosentti. Suomessa uraania ei voi rikastaa ydinvoimaloiden tarpeisiin. Se olisi tehty ulkomailla.

Uraania voi louhia avolouhoksista, maanalaisista kaivoksista, muun kaivostoiminnan ohessa tai liuoskaivoksista. Avolouhoksista voi jäädä tulivuorimaisia kraatereita. Liuosmenetelmässä pumpataan happoa maaperään. Uraani liukenee pohjaveteen, joka pumpataan sen jälkeen ylös.

KARI KIURU
 


 
Etusivulle
uraanitieto @ tormunet.fi 

Päivitetty 21.1.2006