Uraanitietoa Pohjois-Karjalasta
 
Kazakstan ja Venäjä aikovat hallita maailman uraanimarkkinoita

Zaretšnoje, Kazakstan. Venäjän ja keskiaasialaisen Kazakstanin uusi yhteinen uraanikaivos tuotti ensimmäisen uraanitonninsa loppuviikosta.

Lähivuosina Venäjä ja Kazakstan pyrkivät markkinajohtajiksi maailman uraanin tuotannossa, Venäjän ydinvoimaviraston Rosatomin johtaja Sergei Kirijenko sanoi Kazinform-uutistoimiston mukaan.

Siten yhteisyritys haastaisi myös alan eurooppalaisen markkinajohtajan Ranskan Avestan, entisen Cogeman.

Siviilikäytössä uraanista tehdään polttoainetta ydinvoimaloiden energiantuotantoon. Uraani on yleensä muuhun maaperään sekoittuneena. Eniten eli neljännes tunnetuista uraanivaroista on Australiassa, seuraavaksi eniten eli viidennes Kazakstanissa.

Kazakstan on Australian ja Kanadan jälkeen kolmanneksi suurin uraanintuottaja.

Kansainvälisten yhtiöiden kiinnostus maailman uraanivaroihin on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, kun Kiina, Intia ja Venäjä rakentavat ja suunnittelevat uusia ydinvoimaloita ja voimalahankkeita viritellään myös Euroopassa.

Kasvihuonekaasujen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on palauttanut kiinnostuksen ei-fossiilisiin energianlähteisiin Tšernobylin vuoden 1986 ydintrauman haihduttua.

Zaretšnojen kaivoksista uraani viedään rikastettavaksi Venäjälle.

Kazatomprom omistaa 49,33 prosenttia yhtiön osakkeista, Venäjän valtion omistama Tekšnaexport 49,33. Loput 0,67 ovat kirgisialaisella ja venäläisellä yrityksellä.

Kaivosalue sijaitsee lähellä Uzbekistanin rajaa. Venäjä hyödynsi seudun uraanivaroja vuodesta 1948 silloisen Neuvostoliiton johtajamaana. Neuvostoliiton ydinpommien räjähteet tehtiin kazakstanilaisista aineista.

Kazakstanin Semipalatinskissa Neuvostoliitto teki myös ydinkokeita.

Uuden kaivoksen piti aloittaa toimintansa jo keväällä 2005, mutta töiden aloitus lykkääntyi seudun asukkaiden vastalauseiden vuoksi. Kaivos tuli heidän mukaansa luonnonsuojelualueelle.

Kaivoksen on määrä tuottaa tuhat tonnia uraania vuodessa vuoteen 2009 mennessä. Kun läheisiä esiintymiä aletaan hyödyntää, vuosituotanto voi nousta 6 000 tonniin.

Myös muut ulkovallat ovat kiinnostuneita Kazakstanin uraanivaroista. Lokakuussa EU:n komissio patisti hallituksia mukaan 500 miljoonan euron uraanihankkeeseen Kazakstanissa, josta tulee vasta kolme prosenttia EU:n käyttämästä uraanista.

Kazakstanilla on jo yhteistyösopimuksia Ranskan Arevan, Kanadan Camecon ja japanilaisten Sumimoton ja Kansai Electricin kanssa.

Teollisuusmaiden yhteisen ydinvoimajärjestön NEA:n vuosiraportin mukaan maailman uraanivarat ovat noin 4,7 miljoonaa tonnia, mikä riittäisi vuoden 2004 tuotantotasolla voimaloille 85 vuodeksi.

NEA:n tutkimuksen mukaan kaivuukelpoista uraania on kaikkiaan jopa 35 miljoonaa tonnia.

Australian, Kanadan ja Keski-Aasian lisäksi uraania kaivetaan mm. Nigeristä, Gabonista, Namibiasta ja Zimbabwesta.

HS–REUTERS–AP

http://www.hs.fi/digilehti/aiemmatlehdet/20061209/talous/artikkeli/ Kazakstan+ja+Ven%C3%A4j%C3%A4+aikovat+hallita+maailman+uraanimarkkinoita/1135223552924

 
Etusivulle
uraanitieto @ tormunet.fi 

Päivitetty 9.11.2006